Sotilasliitto Naton huippukokous Turkin Istanbulissa etenee ennalta-arvattuja latuja. Huippukokouksen ainoa yllätys on tähän saakka ollut Irakin hallituksen edustajien ilmaantuminen kokouspaikalle.
Vanhaan malliin Nato-maiden valtionpäämiesten tapaamisen julkilausumat annettiin heti ensimmäisen kokouspäivän päätteeksi. Painavinta antia niissä oli Naton johtaman Afganistan-operaation vahvistaminen. Maassa on määrä pitää syyskuussa ensimmäiset vaalit. Nato lupaa kasvattaa mieslukunsa Afganistanissa syksyyn mennessä nykyisestä 6 500:sta 10 000:een.
Afganistanin rauhanturvaoperaatio, joka tunnetaan nimellä Isaf, on tähän saakka keskittynyt pääkaupunki Kabuliin. Nyt Nato kaavailee laajentavansa aluetta pohjoiseen, minne perustetaan uusia alueellisia jälleenrakennusryhmiä, Nato-slangilla PRT-ryhmiä. Afganistanin itä- ja eteläosat sitä vastoin ovat rauhattomia alueita, joilla äänestäjien rekisteröiminen voi osoittautua hankalaksi tehtäväksi.
Lisää
suomalaisia
Afganistanin rauhanturvajoukoissa on ollut Nato-maiden lisäksi sotilaita ja siviilejä kymmenestä muusta maasta.
Suomalaisten määrä Afganistanissa kasvaa. Maahan lähtee 16 rauhanturvaajaa Maimanaan, jossa on suomalaisten lisäksi brittejä ja norjalaisia. Lisäksi yksi suomalainen yhteysupseeri sijoitetaan Mazar-i-Sharifiin.
Jälleenrakennusryhmissä on sekä sotilaita että siviilejä. Niiden tarkoituksena on edistää Kabulin keskushallituksen toimintamahdollisuuksia. Ne ovat pieniä liikuteltavia ryhmiä ilman kiinteitä tukikohtia. Ne joutuvat neuvottelemaan paikallisten sotalordien kanssa, mutta mitään varsinaisia taisteluyksikköjä ne eivät ole.
Tammikuussa virkaansa astuneen Naton hollantilaisen pääsihteerin Jaap de Hoop Schefferin keskeinen päänsärky on ollut jäsenmaiden haluttomuus luovuttaa Afganistaniin miehistöä ja kuljetuskalustoa. Istanbulissa de Hoop Scheffer vakuutti, että lupauksia vahvistuksista niin miehistön, helikoptereiden kuin kuljetuskoneiden osaltakin on saatu riittävästi, jotta operaatiota voidaan laajentaa.
Natolla ei ole tapana osoitella sormella laiskojen jäsentensä suuntaan, eikä pääsihteeri suostunut Istanbulissakaan mainitsemaan nimeltä vahvistuksia luvanneita maita.
Afganistanin presidentti Hamid Karzai saapuu tiistaina Istanbuliin, jolloin hän saa tuliaiseksi Naton lupauksen Isafin laajentamisesta.
Koulutusta Irakissa
ja ulkopuolella
Istanbuliin saapuneet Irakin hallituksen jäsenet tulivat korkean Nato-virkamiehen mukaan kutsumatta. Samanlainen yllätys oli Irakin vallanvaihdon aikaistaminen kahdella vuorokaudella. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi asiasta kollegoilleen maanantaiaamuna Istanbulissa.
Irakin hallituksen pyyntö koulutusavusta Irakin sotilaille ja poliiseille oli toki Naton tiedossa etukäteen ja myönteinen vastaus oli jo valmiina. Se on kuitenkin luonteeltaan kovin periaatteellinen, sillä kaikki yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. Vielä ei tiedetä kuka kouluttaa, missä ja miten, myönsi myös pääsihteeri de Hoop Scheffer.
Nato-maiden kesken vallitsee suuria erimielisyyksiä siitä, millaista tuo koulutusapu voisi olla. Ranska ei halua järjestää koulutusta Irakin rajojen sisäpuolella eikä se missään tapauksessa halua Naton lipun liehuvan Irakissa.
Pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer arveli, että koulutusta tullaan antamaan sekä Irakissa että Irakin ulkopuolella.
Turvallisuuskoulutuksen antaminen on Naton leipälajeja. Muun muassa kaikki Natoon hakeneet maat ovat saanut apua Natolta asevoimiensa, tullin ja poliisivoimien modernisoinnissa.
Kolme operaatiota
käynnissä
Natolla on Afganistanin lisäksi käynnissä kaksi muuta rauhanturvaoperaatiota. Kosovon Kfor-operaation jatkuu nykyiseen tahtiin, mutta Bosnia-Hertsegovinan pian kymmenen vuotta kestänyt Sfor-operaatio siirtyy vuoden vaihteessa EU:n vastuulle.
Bosniaan jää Natolle esikunta Sarajevoon ja joukkoja esimerkiksi sotarikollisten jahtaamisen. Muutenkin muutos on enemmän symbolinen. 7000 miehen rauhanjoukot pysyvät suurin piirtein entisessä koostumuksessa amerikkalaisia lukuun ottamatta. Jonkin verran voi poliisien määrä kasvaa ja sotilaiden vähentyä.
Istanbulin huippukokouksen kommunikea on sisällöltään varsin poliittinen. Siinä ei puututa niin sanottuihin voimavarakysymyksiin eli sotilasliiton nykystrategian pullonkauloihin. Naton puolustusministerit olivat koolla sunnuntai-iltana ja silloin sovittiin ilma- ja merikuljetusten, ilmatankkauksen ja ohjuspuolustuksen kaltaisten voimavarakysymysten uusista tavoitteista.
Nato lupaa jatkaa terrorismin vastaista taistelua turvaamalla merikuljetuksia ja valvomalla ilmatilaa Välimeren yllä. Venäjä ja Ukraina ovat ilmaisseet halukkuutensa osallistua tähän toimintaan. Natolle tämä tarjous sopii hyvin.
Dialogi
Välimeren maille
Naton uusi avaus kulkee nimellä "laajempi Lähi-itä". Nato kutsuu halukkaita maita Pohjois-Afrikasta Pakistaniin keskustelemaan alueen ongelmista. Myös muuta konsultaatiota on luvassa.
Kyseessä on laajennus Naton "Välimeri-dialogiin", mutta mitään konkreettista ei siitä Istanbulissa pystytty sanomaan.
Nato ei ole ihan heti laajenemassa. Ovi pysyy auki, kuten sanonta kuuluu, mutta jäsenyyttä hakeneille Albanialle, Kroatialle ja Makedonialle jaettiin nyt vain rohkaisun sanoja.