Nato-jäsenyys kelpaa suomalaisille entistä heikommin, mutta samaan aikaan enemmistö näyttää vihreää valoa yhteistyölle puolustusliiton kanssa.
Kansalaisten huolenaiheet tulevat tätä nykyä ennen kaikkea rajojen ulkopuolelta.
Suomea on kehuttu maailman turvallisimmaksi maaksi, mutta kansalaisten näkemystä tulevaisuudesta voi luonnehtia jopa pessimistiseksi: edessä on lisää turvattomuutta.
Lintukodon asukkaiden isoimmat uhat tulevat rajojen ulkopuolelta. Tämän osoittaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidetutkimus.
Vuosia velloneeseen keskusteluun Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä saavat mittauksesta tukea jäsenyyden vastustajat. Pyrkimistä puolustusliiton sisään kannatti syys-lokakuussa tehdyissä kyselyissä 22 ja vastusti 62 prosenttia haastatelluista.
Kolmen viime vuoden aikana kannatus on pudonnut selvästi.
Enitensuomalaisissa aiheuttavat huolta kolme ilmiötä, joiden lähteet ovat pitkälle rajojen ulkopuolella: maailman pakolaistilanne, kansainvälinen terrorismi ja ilmastonmuutos. Kahta ensimmäistä pitää uhkana useampi kuin neljä viidestä, ilmastonmuutosta kolme neljästä.
Kansainvälistä terrorismia pelkäävien osuus hypähti vuoden takaisesta ylöspäin. Selitystä voi hakea ainakin Turun torin elokuisista puukotuksista ja myös muun Euroopan terrori-iskuista.
Toisaalta terrorismin pelko oli meillä vielä vahvempaa vuoden 2015 syksyllä, ehkä Lähi-idästä liikkeelle lähteneen ennennäkemättömän ihmisvirran takia.
Kansalaisten mielipiteet turvallisuuskysymyksissä näyttävät olevan aaltoliikettä, ja sitä heilahtelua on työlästä selittää ja ennustaa. Kansainvälisen terrorismin pelko on ollut meillä 16-vuotisen mittausjakson vahvinta vuonna 2007 – vaikka iskuja ei tapahtunut silloin Suomen läheisyydessäkään.
Selvät syyt on kuitenkin helppo löytää siihen, että huolet Suomen työllisyydestä ja Euroopan taloudesta ovat nopeasti hälventyneet. Talous rullaa nyt meillä paremmin kuin vuosiin, ja muuallakin Euroopassa näkymät ovat myönteiset. Edelleenkään ne eivät kyselyn mukaan meillä näytä niin ruusuisilta kuin vuonna 2008 eli juuri ennen finanssikriisin tuomaa rysähdystä.
Aaltoliike on vallinnut myös suomalaisten suhtautumisessa Naton jäsenyyteen. Nyt kannatus liukuu alamäkeä. Mittausjakson korkein lukema saatiin vuonna 2014 sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin ja aloittanut sodan Itä-Ukrainassa.
Huomionarvoista on, että samaan aikaan Nato-jäsenyyden kannatus kasvaa Ruotsissa. Nyt jäsenyyden hakemista kannattaa 44 prosenttia ruotsalaisista.
Ehkä suomalaiset arvioivat jäsenyyden aiheuttavan Venäjä-suhteessa niin mittavia ongelmia, että on viisasta pysyä ulkopuolella.
Kiinnostavaa on, että silti kasvava joukko suomalaisia, kuusi kymmenestä, suhtautuu myönteisesti Nato-yhteistyöhön – useimmat siis ilmeisesti ilman jäsenyyttä.
Natoon liittyvästä vierastamisesta kuitenkin kertoo, että selvästi mieluimmin kansalaiset näkisivät Suomen tekevän sotilaallista yhteistyötä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden sekä EU:n kanssa. Nämä kumppanit ovat yhä tiiviimmin esillä myös poliittisten päättäjien linjauksissa.