"Suomessa on nyt se uusi tilanne, että ulkopolitiikka on avoimesti puolue- ja vaalipolitiikan välineenä", sanoo ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).
Vaikka keskustelu demokratiassa on täysin sallittua ja Tuomioja muistuttaa olleensa aina itse edistämässä eikä kahlitsemassa ulkopoliittista keskustelua, on keinotekoisessa erojen hakemisessa yhteisesti hyväksyttyyn linjaan hänen mukaansa myös epärakentavia piirteensä.
"Olen pitänyt sitä arvokkaana, että Suomessa on ollut laajapohjainen konsensus, jossa ei ole lähdetty keinotekoisesti etsimään eroja ja tekemään ulkopolitiikalla politiikkaa. Ehkä ajat ja tavat ovat muuttuneet, sillä nyt näin on", Tuomioja sanoo.
Mitään yksittäistä tahoa Tuomioja ei lähde sormella osoittamaan. "Jätetään nimet omaan arvoonsa", hän vastaa kysymykseen, kuka näin tekee. "Jokainen tekee valinnan, millä tavalla haluaa politiikkaa tehdä", Tuomioja lisää.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan viesti on tarkoitettu kokoomukselle ja sen presidenttiehdokkaalle Sauli Niinistölle, joka on sitkeästi yrittänyt kaivaa linjaeroja. Tuomioja toteaa, että hallituspuolueiden sisällä hän ei ole mitään säröjä havainnut.
Siihen, onko ulkopolitiikan joutumisesta vaaliaseeksi jotain seurauksia Suomen asemaan Tuomioja sanoo: "Ei pidä liioitella sitä, että joka puolella herkeämättä seurataan, mitä täällä sanotaan tai tehdään. Suomen linja, teot ja esiintyminen tunnetaan, sitä kunnioitaan ja pidetään vakaana."
"Voi olla, että vanhoilla herroilla on hätä"
Nato-keskustelun sitkeä vellominen tulevien presidentinvaalien ympärillä ei Tuomiojan mielestä ole yllättävää. "Ei. Varsinkin kun sitä on väkisin tungettu siihen", hän naurahtaa.
Tuomioja korostaa, että nykyinen valtiojohto on täysin yksimielinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta, jossa on Nato-optiokin. Mitään syytä linjan tarkistukseen ja Nato-jäsenyyden hakemiseen ei nyt nähdä.
Siihen, miksi linjakeskustelua yritetään ylläpitää Tuomioja vastaa: "Voi olla, että jossain vanhoilla herroilla on hätä."
Jälleen kerran Tuomioja esittää toiveen siitä, että jos jollain on nykylinjasta tai Natosta joku eriävä mielipide, se olisi hyvä sanoa suoraan.
Nato-keskustelussa ja varsinkin lehtien pääkirjoituspalstoilla on Tuomiojan mielestä myös vallalla väärä kuvitelma.
"On vallalla sellainen kummallinen kuvitelma, että kaikki valtiojohdossa olisivat sillä kannalta mitä Evan raati pitää oikeana, mutta eivät uskalla olla sitä mieltä, koska kansalaismielipide on jotain muuta, Nato-jäsenyyttä vastaan."
Tuomiojan mukaan unohdetaan täysin se, että myös valtiojohdossa jokaisella on oma vakaumus ja vakaa kanta ja joka sattuu olemaan sama mitä kansalaisten enemmistö ajattelee.
"Minua huvittaa se, kun on väitetty, ettei Tuomioja voi koskaan olla enemmistön kanssa samaa mieltä, vaan hänen täytyy hakeutua toiselle kannalle. Nyt on kun satun oleman samaa mieltä, sanotaan, että piiloudun kansalaismielipiteen taakse", Tuomioja heittää.
Uudella selonteolla
ei ole kiirettä
Uudenlaisessa gallupissa, jonka mukaan lähes puolet suomalaisista tukisi Nato-jäsenyyttä, jos presidentti ja pääministeri päättäisivät sitä hakea perustelluista syistä, ei Tuomiojan mielestä ole sisällöllisesti mitään uutta. "Uusi piirre on vain se, että tiedostusvälineissä mielipiteet on siirretty jo pääkirjoituspalstoilta siihen, mistä ja millä lailla tehdään uutisia."
Uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tekemisellä ei Tuomiojan mielestä ole mitään kiirettä. Sitä ei tarvitse ryhtyä kirjoittamaan välittömästi vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen.
Tyytyväinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on siitä, että parhaillaan eduskunnassa loppusuoralla oleva uusi kriisinhallintalaki etenee sopuisasti.
"Suomen valmistelu EU:n nopean toiminnan joukkojen osalta etenee aikataulullisesti ihan hyvin. Suomi on yhdessä saksalais-hollantilaisten joukkojen kanssa ensimmäisenä päivystysvuorossa vuoden 2007 alusta puoli vuotta. Nyt näille joukoille on myös alustavasti katsottu jo seuraava varaus. Se olisi vuonna 2011", Tuomioja kertoo.