Istanbul Tänään alkava Naton huippukokous Turkin suurimmassa kaupungissa Istanbulissa jää luultavasti aikakirjoihin välikokouksena. Sotilasliitto sulattelee vielä edellisen, Prahassa pidetyn huippukokouksen antia. Marraskuussa 2002 Nato laajeni itäänpäin seitsemällä uudella jäsenmaalla.
Naton 26 jäsenmaan johtajat keskustelevat Irakista, Afganistanista ja muista Lähi-idän kriisipesäkkeistä, mutta suuria päätöksiä ei ole luvassa Istanbulin hulppeassa Lüfti Kirdar-näyttelykeskuksessa.
Yhdysvallat olisi halunnut saada Istanbulista päätöksen Naton osallistumisesta Irakin rauhoittamiseen omilla joukoillaan. Tästä ei tule mitään, sillä Irakin sotaretkeä vastustaneet maat - Ranska ja Saksa etunenässä - panevat hanttiin.
Istanbulin huippukokous osuu huonoon ajankohtaan, sillä muodollinen vallanvaihto Yhdysvaltain johtamalta miehityshallinnolta irakilaisille tapahtuu vuorokausi Istanbulin kokouksen päättymisen jälkeen.
Istanbulissa saatetaan antaa sotilaille tehtävä suunnitella mahdollista tulevaa Irak-operaatiota. Tällä hetkellä Nato on mukana Irakissa vaatimattomalla panoksella: se tarjoaa yhtä kaistaletta valvovalle Puolalle johtamisjärjestelmiä ja huoltotukea.
Samaten Nato vastannee myöntävästi Irakin uuden hallituksen pyyntöön auttaa maan turvallisuusjoukkojen kouluttamisessa.
Naton tämänhetkisistä operaatioista Afganistan on selvästi tärkein. Afganistanin 6 500 miehen rauhanturvaoperaatio Isaf on Nato-vetoinen.
Ongelmana on ollut tähän saakka se, että pääkaupunki Kabul on hallinnassa, mutta muualla maassa on ollut rauhatonta. Afganistanissa on määrä pitää vaalit syksyllä, mutta se edellyttäisi tilanteen rauhoittumista heimo- ja sotapäälliköiden hallitsemissa maakunnissa.
Naton jäsenmaat ovat olleet haluttomia luovuttamaan helikoptereita, muuta kuljetuskalustoa ja miehistöä Afganistaniin. Istanbulissa ehkä kuullaan lupauksia uusista panostuksista Afganistaniin. Suomikin on tehnyt periaatepäätöksen 15-16 miehen lähettämisestä paikalliseen jälleenrakennusryhmään.
Bosnia
jätetään EU:lle
Naton uusi pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer on sanonut, että Afganistan on Natolle koetinkivi. Jos se ei onnistu rauhoittamaan Afganistania, ei sillä ole mitään asiaa esimerkiksi Irakiin.
Balkanilla Nato on johtanut rauhanturvaoperaatioita Kosovossa ja Bosnia-Hertsegovinassa.
Kosovon operaatio jatkuu nykyisessä laajuudessa. Maaliskuun levottomuuksista on liian vähän aikaa, jotta joukkojen määrän vähentämistä voitaisiin harkita.
Sen sijaan Bosniassa vetovastuu on siirtymässä vuodenvaihteessa EU:lle. Sarajevoon tosin jää Naton esikunta ja sen alaisuuteen jonkin verran joukkoja Daytonin rauhansopimuksen seurantaa ja sotarikollisten jahtaamista varten.
Monet entisistä rauhankumppanuusmaista ovat liittyneet Naton varsinaisiksi jäseniksi ja rauhankumppanuusohjelman merkitys on vähentynyt. Uudet hankkeet suuntautuvat Keski-Aasiaan ja Kaukasukselle. Siellä sijaitsevia maita pyritään auttamaan puolustusvoimien demokratisoinnissa ja modernisoinnissa.
Suomen kaltaisia kehittyneitä rauhankumppanuusmaita on tarkoitus jatkossa kutsua Naton varsinaisiin harjoituksiin, jotka ovat nykyisin usein luonteeltaan kriisinhallintaharjoituksia. Naton esikuntien ovetkin saattavat avautua suomalaisupseereille aiempaa useammin.
Uusia jäsenmaita Nato ei ole ottamassa aivan lähiaikoina. Jäsenhakemukset ovat sisässä Albanialta, Makedonialta, Kroatialta ja Georgialta. Lisäksi Azerbaidzhan on ilmaissut kiinnostuksen jäsenyyttä kohtaan.
Naton ja Venäjän yhteinen neuvosto kokoontuu Istanbulissa ulkoministeritasolla. Pöydällä on paljon konkreettista ohjuspuolustuksesta sukellusveneen pelastusharjoitukseen saakka.
Nopean toiminnan
joukkoja rakennetaan
Prahan kokouksessa päätettiin jäsenkunnan laajentumisen lisäksi isosta joukosta teknisiä asioita.
Täysin uusi väline Naton sotilassuunnittelijoille ovat nopean toiminnan joukot, jotka voidaan lähettää kriisialueelle 30 päivän sisällä.
Niitä on testattu kahdessa pilottihankkeessa ja nyt on alkamassa ensimmäinen varsinainen rakennusvaihe. 5 000 sotilaan prikaatin on määrä olla täydessä toimintakunnossa vuoden 2006 loppupuolella.
Prahassa sovittiin myös lukuisista teknisistä kehittämistavoitteista. Näitä ovat muun muassa ilma- ja merikuljetusten, ilmatankkauksen, täsmäammusten ja ohjuspuolustuksen kehittäminen.
Hankkeita oli noin 60, joista puolessa on saatu aikaiseksi jotain kouraantuntuvaa.
Halonen sittenkin
huippukokoukseen
Istanbulin kaksipäiväiseen huippukokoukseen osallistuu 26 jäsenmaan ja 20 rauhankumppanuusmaan valtiopäämiehet. Myös Yhdysvaltain presidentti George W. Bush tulee Istanbuliin.
Suomesta huippukokoukseen lähtevät presidentti Tarja Halonen, ulkoministeri Erkki Liikanen ja puolustusministeri Seppo Kääriäinen. He tulevat Istanbuliin maanantaina ja lähtevät kotiin tiistaina.
Alun perin suomalaisvaltuuskuntaa piti johtaa pääministeri Matti Vanhanen, mutta hän jää kotiin presidentti Halosen päätettyä osallistumisesta.
Halonen oli myös Prahan huippukokouksessa.