Etenkin Venäjän aggressioista johtuva turvallisuustilanteen muutos on aiheuttanut Euroopassa erilaisia uudelleenarviointeja. Ruotsi rakentaa taas alueellista puolustusta. Suomen eteläpuolella Nato harkitsee raskaan kaluston varastointia Baltian maihin.
Muutos osuu Suomeenkin. Kesäkuussa eduskunta saa eteensä uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Suomen Nato-suhteeseen saatiin jo perjantaina iltapäivällä keskustelun aineksia, kun nelihenkinen asiantuntijaryhmä jätti arvionsa Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
Julkistushetki vapun alla oli outo. Kiertelemätön raportti ansaitsee kuitenkin täyden huomion.
Odotetusti keskeisiä teemoja on se, mitä Nato-jäsenyydestä seuraisi Suomen suhteelle Venäjään. Arvion mukaan Venäjä reagoisi jopa ankarasti. Sen vaikutuspalettiin voisi kuulua jopa Suomen venäläisväestön poliittinen aktivointi.
Raportissa on kuitenkin tärkeitä mainintoja siitä, miten Venäjä on aiemmin reagoinut. Ensin on ollut tiukka vastustus ja painostus, sitten hiljainen hyväksyntä ja lopulta paluu aiempaan asiaintilaan.
Nelikko huomauttaa syystäkin, että reaktion arviointiin liittyy epävarmuutta. Välttämättä historia ei toista itseään samanlaisena. Verrattuna vuoteen 2004 ja Baltian maiden liittymiseen Venäjä on nyt eristäytyneempi ja aggressiivisempi.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kertoi torstaina Dagens Nyheter -lehdessä, että jos Ruotsi liittyisi Natoon, Venäjä ryhtyisi pohjoisilla rajoillaan ”tarpeellisiin sotilasteknisiin toimiin”. Yllätyksetön lausunto olisi voinut olla jopa jyrkempi.
Olennainen on arviointiryhmän näkemys siitä, että avointa konfliktia Suomen jäsenyydestä tuskin seuraisi. Venäjä tuntee Naton yhteisen puolustuksen artiklan.
Jotta Suomi yltäisi kansallisesti Naton tavoitteeseen, puolustusmenojen kahden prosentin bkt-osuuteen, Suomen puolustusmenot kasvaisivat ryhmän mukaan jopa 730 miljoonaa euroa vuodessa. Muutos olisi suuri. Samalla ryhmä muistuttaa, että Suomen puolustusmenoissa on kasvupainetta, liittyy Suomi Natoon tai ei.
Arviossa annetaan paljon tilaa Ruotsin ja Suomen yhteistyölle. Näkemys on, että jäsenyyden vaikutukset olisivat Suomelle suotuisimmat, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät liittymispäätöksen koordinoidusti. Sekä Suomen liittymisestä ilman Ruotsia että Ruotsin liittymisestä ilman Suomen syntyisi ongelmia.
Painokkaasti ryhmä toteaa, että liittyminen Natoon ja sen kollektiiviseen puolustukseen olisi perustava muutos Suomen turvallisuuspolitiikassa. Naton porstuasta on siis vielä korkea kynnys olohuoneeseen. Ryhmä myös muistuttaa, että jäsenyys on pitkäaikainen sitoumus, ei suhdanneluonteinen ratkaisu.
Olisi toivottavaa, että Suomessa päästäisiin nyt sellaiseen jäsenyyden hyötyjä ja haittoja koskevaan keskusteluun, jossa pysytään tosiasioissa eikä lähdetä kansankiihotukseen. Kyse on niin tärkeästä asiasta, että päättäjiltä voi vaatia asiallista keskustelua. Raportti antaa siihen kosolti aineksia.