Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ja siihen liittyvät venäläiset ulostulot pitäisi sijoittaa laajempaan kehykseen, arvioi tutkija.
Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi huomauttaa, että myös Suomea koskevat lausunnot ovat osa suurempaa kokonaisuutta.
Asia nousi jälleen esille tänään, kun Hufvudstadsbladetin haastattelema Sergei Markov varoitti Suomea mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Markov on yksi Venäjän presidentin Vladimir Putinin hallinnon lähipiiriläisistä, jolla ei kuitenkaan ole virallista asemaa Putinin esikunnassa.
- Jos Suomi haluaa mukaan Natoon, kannattaisi ensin harkita kunnolla. Haluatteko olla mukana aloittamassa kolmatta maailmansotaa? Antisemitismi aloitti toisen maailmansodan, russofobia voi aloittaa kolmannen, Markov sanoo haastattelussa.
Hänen mukaansa Suomen liittyminen Natoon pelkästään huonontaisi Euroopan turvallisuutta, ei parantaisi sitä.
Pynnöniemi toteaa, että myös Suomea ja Natoa koskevat puheet liittyvät epäsuorasti Ukrainan kriisiin.
Aleksanteri-instituutin Venäjän-tutkija, professori Markku Kivinen ei laittaisi suurta painoarvoa Markovin kommenteille.
- Niin kauan kuin ei tule virallista lausuntoa, Venäjältä löytyy vaikka minkälaista wannabe-neuvonantajaa. Kaikkien puheita ei tarvitse ottaa vakavasti, Kivinen kommentoi.