Nato-jäsenyys tulee Suomelle halvaksi tai kalliiksi siitä riippuen mitä siihen lasketaan mukaan. Säästöt huipputeknisten aseiden yhteishankinnoissa olisivat plussaa, mahdolliset kalliit sotaretket Afganistanin kaltaisiin paikkoihin miinusta.
Viimeisin laskelma on vuodelta 2004, jolloin puolustusministeriön selvityksessä päädyttiin 70 miljoonan euron vuosittaiseen kuluerään. Uutta Nato-selvitystä on jo ehditty vaatia, sillä aseiden hinnat karkaavat nopeasti ylöspäin.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) sanoi viime viikolla, että nykyisen puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää voimakasta lisärahoitusta armeijalle tai liittoutumista Natoon.
Tutkijoiden mielipiteet jakaantuvat siitä, tuoko Nato säästöjä vai lisäkuluja.
Uusia hävittäjiä
vain yhteishankintana
Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Henrikki Heikka sanoo, että pitkällä tähtäyksellä Nato-jäsenyys tulee halvemmaksi, koska jokaisen aselajin kaikkia hankintoja ei tarvitse tehdä yksin.
"On jo pitkään ollut tiedossa, ettei Suomen varoilla voida kovin pitkään pitää yllä uskottavaa puolustusta, koska meidän perinteinen vahvuutemme on suuri reservi eli työvoimaintensiivinen puolustus, kun tulevaisuudessa tarvittaisiin pääomaintensiivistä ratkaisua eli kallista teknologiaa. Joudumme joka tapauksessa miettimään, mitä hankitaan yhdessä muiden kanssa ja mikä hoidetaan yksin", Heikka arvioi.
Nykyhinnoilla Hornet-hävittäjiin upotetuilla rahoilla saisi vain muutaman uuden koneen. "Jo pelkästään ilmavoimien budjetti menisi täysin sekaisin, jos ryhdyttäisiin hankkimaan seuraavan sukupolven hävittäjiä yksin".
Seuraavaksi vuorossa on kuitenkin Hornetien varustaminen ilmasta maahan ammuttavilla ohjuksilla. Heikka huomauttaa, että pelkästään maalipaikannuksen ja muun tekniikan osalta pitää olla hyvä yhteistyö Yhdysvaltojen ja Naton kanssa, jotta hankinnassa olisi järkeä.
Nato-integraatio etenee käytännön tasolla, mutta yleinen mielipide ei ole seurannut kehitystä, Heikka huomauttaa.
Aseet kallistuvat ja
aseet halpenevat
Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri ei usko, että sellaisia laskelmia voitaisiin tehdä, joilla Nato-jäsenyys saataisiin halvemmaksi.
"Jäsenyyden suorat seuraukset kertovat vain minimin, kun pitäisi arvioida myös se, mitä maksaa, kun jäsenet velvoitetaan osallistumaan Naton sotatoimiin. Jos Suomi olisi Naton jäsen, Suomeen kohdistuisi todella kova painostus lähettää joukkoja Afganistaniin. Ne ovat erittäin kalliita hommia ja jäsenmaiden on maksettava ne itse", Visuri muistuttaa.
Jäsenyyslaskelmissa ei ole myöskään Visurin mukaan otettu huomioon niitä kustannuksia, jos Suomesta luodaan uusi etuvartio Venäjää vastaan.
Visurin mukaan aseiden kallistuminenkin on myytti, joka ei pidä kutinsa kaikkien materiaalien kohdalla.
"Esimerkiksi jalkaväkiaseistuksen high tech, jota Hizbollah käytti Libanonissa ja jota käytetään Irakissa, on rajusti halpenemassa koko ajan. Myös taistelutoiminnassa käytettävät ilmatorjuntaohjukset ja viestivälineet halpenevat", Visuri selvittää.
Myös ilmapuolustuksen kalleus on Visurin mielestä suhteellista. "Mikään muu Euroopan maa ei ole viimeisten 10-20 vuoden aikana tehnyt niin kalliita hankintoja kuin Suomi".
