Eduskunnan turvallisuuspoliittinen työryhmä pitää Natoa aitona tulevaisuuden vaihtoehtona. Se kirjattaneen myös Suomen viralliseksi linjaksi. Sen pitemmälle ei tässä vaiheessa haluta mennä-
Hallitus määrittelee ensi syksynä selonteossaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan. Tätä työtä varten se on saanut evääkseen kaksi selvitystä. Viime viikolla puolustusministeriön työryhmä julkisti arvionsa sotilaallisen liittoutumisen vaikutuksista ja karsi hämähäkinseittejä Nato-jäsenyyden ympäriltä. Kansanedustaja Aulis Ranta-Muotion johtama parlamentaarinen turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä jätti puolestaan tiistaina hallitukselle omat esityksensä selonteon sisällöksi.
Radikaalia uutta ryhmä ei esitä. Yksimielisyyskin on saavutettu hiomalla kannanotot pyöreiksi. Ovi Nato-jäsenyydelle jää kuitenkin yhä auki, ja se on olennaista. Nato-jäsenyyden tulee olla Suomen turvallisuuspolitiikan todellinen vaihtoehto tulevaisuudessakin. Ryhmä ei kuitenkaan esitä Suomen liittymistä Natoon, mutta tuokin muotoilu merkitsee sitä, että Suomi ottaa taas yhden askeleen kohti jäsenyyttä. Nato-optiota ei nimittäin kukaan enää kiistänyt ryhmässä.
Parlamentaarisen seurantaryhmän Nato-painotukset noudattavat ulkopoliittisen johdon viitoittamaa tietä. Mahdollinen liittoutuminen edellyttäisi perusteellisen ja kokonaisvaltaisen selvityksen laadintaa ja laajaa kansalaismielipiteen tukea.
Puolustusministeriön Nato-selvitys oli jokseenkin kattava, mutta sen johtopäätökset olivat reaktioista päätellen ulkopoliittiselle johdolle vaikeita. Nato-jäsenyys maksaisi paljon vähemmän kuin jalkaväkimiinojen korvaaminen uusilla asejärjestelmillä, eikä Suomeen tulisi tukikohtia tai ydinaseita. Yhteisen puolustuksen 5. artiklan soveltamisesta jokainen jäsenmaa päättäisi itse.
Eduskunnan seurantaryhmä pitää yhteistyön jatkumista Naton kanssa tärkeänä. Juuri muuta ei EU-maa voisikaan todeta, perustuuhan unionin turvallisuuspolitiikka pitkälti Naton tukeen. EU:ta ryhmä haluaa kehittää niin, ettei se vaikuta kielteisesti Yhdysvaltojen kiinnostukseen Eurooppaa kohtaan tai heikennä Natoa ja sen kehittämistä tulevaisuudessa.
Rauhanturvaamiseen ryhmä haluaa nykyistä enemmän joustoa, mutta se lievensi vaatimuksen lain muutoksesta toiveeksi. Nykyisen rauhanturvalain nojalla Suomi voi osallistua vain operaatioihin, joilla on YK:n tai Etyjin mandaatti. Työryhmän mielestä on selvitettävä mahdollisuuksia osallistua EU:n omiin kriisinhallintaoperaatioihin erityisesti silloin, kun YK on toimintakyvytön. Esimerkkejä YK:n kyvyttömyydestä on kosolti Jugoslavian rauniolla käydyistä sodista.
Turvallisuuspoliittisia linjauksia pohditaan myös puolueissa. SDP:n puoluevaltuusto hyväksyy viikonvaihteessa kannanoton, jossa ei kiirehditä Nato-jäsenyyttä. Yhteistyö Naton kanssa riittää, mutta myös sosiaalidemokraatit haluavat pitää oven auki Suomen mahdolliselle jäsenyydelle myöhemmin.
Ranta-Muotion ryhmä pallottelee Venäjän uhkaa monimutkaisin sanakääntein. Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala sanoi asian maanantaina selkokielellä: Suomi ei voi luottaa hyökkäysuhan poistumiseen. Siksi reserviläisarmeijaa ei supisteta eikä alueellisesta puolustuksesta luovuta. Lähialueen kehityksen ennustaminen on vaikeaa, ja kansainvälinen tilanne voi kiristyä nopeasti. Päätökset sotilasvoiman käytöstä voidaan tehdä "yön yli".