Sotilasliitto Nato haluaisi tiivistää yhteistyötään Suomen kanssa syventämällä rauhankumppanuutta "niin paljon kuin mahdollista". Näin muotoili Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer Kalevalle maanantaina Brysselissä Suomen-vierailunsa alla.
"Suomi on ollut pitkään erittäin luotettava ja tärkeä kumppani etenkin Afganistanin ja Kosovon operaatioissa. Tätä yhteistyötä tulisi entisestään syventää, jotta Suomi pääsisi yhä aikaisemmassa vaiheessa osallistumaan myös operaatioiden suunnitteluun, de Hoop Scheffer sanoi.
Mitä suhteiden syventäminen konkreettisesti tarkoittaa, ei käynyt selväksi. Tällä hetkellä Naton kumppanuusmaat, kuten Suomi ja Ruotsi, eivät osallistu päätöksentekoon rauhanturvaoperaatioissa.
De Hoop Scheffer muistutti, että Suomi on jo ollut täysin mukana Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen harjoituksissa, ja kaikki osapuolet ovat olleet Suomen panokseen ja ammattitaitoon enemmän kuin tyytyväisiä.
De Hoop Schefferin onkin määrä keskustella torstaina Helsingissä ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok) kanssa Suomen osallistumisesta NRF-joukkojen toimintaan tulevaisuudessa. Pääsihteeri tapaa lisäksi tasavallan presidentti Tarja Halosen, eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön, pääministeri Matti Vanhasen (kesk) sekä puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok).
NRF-toiminnan
ydin säilyy
NRF-joukkojen (Nato Response Force) tulevaisuus on ollut vaakalaudalla, sillä sotilasliiton jäsenmailta on vaadittu lisäpanostuksia muun muassa Afganistaniin ja Irakiin. Naton puolustusministerit päättivät muutama viikko sitten, että sotilasliitto supistaa NRF-joukkojaan.
NRF:n piti koostua 25 000 sotilaasta, jotka pysyisivät toimimaan viiden päivän varoitusajalla. Sotilasmäärää ei ole kuitenkaan saatu kokoon, ja nyt yhä suurempaa apua tarvitaan myös kumppanuusmailta, vaikka joukkoja asteittain vähennetäänkin.
"NRF:n toiminta-ajatus ei muutu miksikään, vaikka vain huomattavasti karsittu ydinosasto säilytettäisiin", de Hoop Scheffer huomautti.
Hänen mukaansa nyt tutkitaan, millainen ydin voisi olla. Pääsihteeri korosti supistettujenkin joukkojen toimivan seitsemässä alkuperäisessä tehtävässään, joihin kuuluvat muun muassa evakuointi ja terrorismin vastainen toiminta.
Suomen jäsenyys
maan oma asia
Tämä edellyttää kuitenkin kansallisten itsenäisten joukkojen liittymistä NRF:ään mahdollisimman nopeasti tilanteen sitä vaatiessa.
"Olen avoin kaikille esityksille, ja aion nostaa NRF-asian esille Helsingissä ja saada tietää, mihin asti Suomi on valmis menemään", de Hoop Scheffer totesi ja kertoi myös seuranneensa tarkasti Suomen Nato-keskustelua - mutta ulkopuolisena.
Hänen mukaansa Nato-jäsenyyshakemus on täysin Suomen oma asia. Tällä hetkellä, kun vain noin neljännes suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä, ei asiaa sotilasliittoon ole, koska yksi kriteeri jäsenyydelle on kansan tuki.
Sen sijaan asevelvollisuusarmeija ei ole de Hoop Schefferin mukaan haitaksi jäsenyydelle. "Saksassakin on asevelvollisuus."
Hän tähdensikin lähinnä reserviläisistä koostuvien suomalaisten rauhanturvajoukkojen laaja-alaista kokemusta ja pätevyyttä operaatioissa. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisrauhanturvaajista palvelee Nato-johtoisissa operaatioissa Kosovssa ja Afganistanissa.
Afganistan esille
Romaniassa
Afganistanin Isaf-operaatio on tiiviisti esillä Suomen johdon ja Naton pääsihteerin välisissä keskusteluissa. Ensi vuoden huhtikuussa Bukarestissa järjestettävän Nato-huippukokouksen aikana on määrä järjestää Isaf-kokous, johon Suomi on kutsuttu.
Isaf-kokoontumisessa on määrä päättää Naton tärkeimmän operaation tulevaisuudesta.
Suomen-vierailunsa aikana Jaap de Hoop Scheffer pitää myös esitelmän Ulkopoliittisen instituutin ja ulkoministeriön järjestämässä seminaarissa aiheesta "Nato tänään ja huomenna".
Suomesta de Hoop Scheffer jatkaa suoraan Ruotsiin pyytämään niin ikään lisätukea NRF-joukoille ja Afganistanin-operaatiolle.