Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä aiheutuvat yhteensä noin 70 miljoonan euron vuosikustannukset pystytään pitkälti sopeuttamaan lähivuosien puolustusbudjetteihin, vakuutetaan liittoutumista selvitetyssä raportissa.
"Pystymme upottamaan ne nykyiseen budjettiraamiin", puolustusministeriön ylijohtaja Pauli Järvenpää vakuutti luovuttaessaan selvityksen puolustusministeri Seppo Kääriäiselle (kesk.) maanantaina.
Kääriäisen mukaan työryhmän esittämän summan upottaminen nykybudjettiin on kova operaatio. Hän korosti, että jonkun pitää väistyä siinä sivuun eikä se ole yksinkertainen asia.
Kääriäinen epäili, että sekä eduskunnassa että maakunnissa halutaan keskustella, pystyykö Suomi näiden paineitten keskellä säilyttämään aluepuolustusjärjestelmänsä.
Hän muistutti, että aluepuolustus on ilman mahdollisen Nato-jäsenyyttäkin muutoksen kourissa.
"Alueelliseen puolustukseen riittää resursseja", työryhmän varapuheenjohtaja, kenraalimajuri Ari Puheloinen vakuutti. Hän korosti, että jäsenyyden edellyttämistä materiaalihankinnoista osa tehtäisiin muutenkin.
Kääriäinen ei halunnut arvioida, onko työryhmän hintalappu Nato-jäsenyydestä kohdallaan. Hän arveli, että monet saattavat pitää sitä yllättävän pienenä.
"Uskon, että tämä tulee kriittiseen läpivalaisuun. Tämä on yksi arvio, nyt jäädään odottamaan tuleeko muita arvioita."
Kääräisen mukaan eduskunnan valtiovarainvaliokunta käy arvion tarkoin läpi. Järvenpää uskoo, että kustannusarvio kestää aika kriittisen tarkastelun.
Taisteluoperaatioihin oltava valmiutta
Nato-jäsenyyden lähtökohtana on periaatteellinen valmius liittokunnan operaatioiden koko kirjoon rauhanturvaamisesta taisteluoperaatioihin tarvittaessa myös euro-atlanttisen alueen ulkopuolella.
Osallistuminen operaatioiden koko kirjoon edellyttäisi joukkorakenteen kehittämistä myös vaativampiin tehtäviin tarkoitettujen ja nopeimmin perustettavien joukkojen osalta.
Kriisinhallintakulut eivät kasvaisi
Järvenpää vakuutti, että Suomen kustannukset kriisinhallintatehtäviin eivät kasvaisi nykyisestä. Suomesta osallistuu tällä hetkellä rauhanturvatehtäviin 1 000 sotilasta. Järvenpää arvioi, että määrä säilyisi nykyisellään.
Järvenpää toppuutteli myös sotaharjoitusten lisäkuluja. Suomi osallistuu jo nykyisin vuosittain noin 25:een kansainväliseen sotaharjoitukseen. Järvenpään mukaan määrä ei välttämättä lisääntyisi.
Turvatakuilla pelotevaikutus
Nato on selvityksen mukaan kylmän sodan jälkeen muuttunut merkittävästi eikä se ole enää yksinomaan puolustusliitto.
Natosta on kehittynyt laajan euro-atlantisen alueen tärkein turvallisuuspoliittinen yhteistyöjärjestö, joka sitoo Yhdysvallat Eurooppaan ja antaa Venäjälle mahdollisuuden osallistua keskusteluun keskeisistä turvallisuuskysymyksistä.
Nato-jäsenyydessä olisi raportin mukaan Suomelle erityisen merkittävää turvatakuista koituva pelotevaikutus. Venäjä-uhkaa ei selvityksessä mainita.
Jäsenyys vaatii poliittisen arvioinnin
Puolustusministeriön ja pääesikunnan virkatyönä tehty selvitys ei ota kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei.
Kääriäinen tähdensi, että poliittisen arvioinnin tekee ensivaiheessa valtioneuvosto ja viimekädessä eduskunta. Hän painotti, että jäsenyys olisi poliittisesti ja yhteiskunnallisesti iso ratkaisu eikä se ole ongelmaton.
Suomi täyttää selvityksen mukaan selkeästi jäsenyyden perusedellytykset demokraattisena ja markkinataloutta harjoittavana oikeusvaltiona. Suomella ei ole myöskään alue- eikä muitakaan kiistakysymyksiä naapureiden kanssa.
Kansan tuki liittoutumiselle puuttuu
Järvenpään mukaan ainut ongelma on kansalaisten tuen puuttuminen. Nato edellyttää uusilta jäsenmailta kaikkien poliittisten pääpuolueiden ja kansan enemmistön tukea jäsenyydelle.
Liittoutumattomuuden kannatus on vaihdellut Suomessa 60-79 prosentin välillä. Kansalaiset pelkäävät gallupien mukaan, että Suomi tulisi Natossa vedetyksi mukaan konflikteihin, jotka eivät muuten kosketa meitä itseämme.