Naton huippukokouksesta Latvian pääkaupungissa Riiassa ei tullut historiaa mullistavaa tapaamista. Kaksipäiväisen kokouksen tulokset jäivät verraten vaatimattomiksi.
Suurimman huomion varasti odotetusti Afganistan. Bulgaria, Espanja ja Nato-jäsenyyttä hakenut Makedonia lupasivat lähettää sinne lisäjoukkoja.
Aiemmin ovat vahvistuksista ilmoittaneet Kanada, Tanska ja Tshekki.
Lisäksi useat muut maat ilmoittivat lieventävänsä rajoituksia joukkojensa sijoittelulle. Pahin tilanne on ollut Afganistanin eteläosissa, missä Britannia, Kanada ja Hollanti ovat kantaneet suurimman vastuun.
Hätätilanteen
määrittely vaikeaa
Muun muassa Saksa ja Ranska ilmoittivat olevansa valmiita luopumaan joukkojensa käyttörajoituksista "hätätilanteissa". Riian olympiakeskuksen tiedotustilaisuuksissa jäi epäselväksi, miten hätätilanne määritellään.
Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer sanoi, että Naton kentällä oleva komentaja määrittelee sen, milloin tilanne on niin kriittinen, että liittolaismaiden vahvistuksia tarvitaan.
Saksan liittokansleri Angela Merkel puolestaan huomautti, ettei Riiassa keskusteltu siitä, millainen tilanne tarvitaan rajoitusten poistamiseen. Hänen mukaansa puhetta oli vain yleisluonteisesta solidaarisuuden osoittamisesta liittolaismaille.
Saksaa on painostettu siirtämään joukkojaan rauhallisesta Pohjois-Afganistanista kohti etelän taistelukenttiä. Merkel väitti tiedotustilaisuudessaan, että Saksan panosta Afganistanissa arvostetaan liittokunnan piirissä. Saksalla on noin 3 000 sotilasta Kabulissa ja maan pohjoisosissa.
Oven raossa Albania, Kroatia ja Makedonia
Merkel painotti, ettei Afganistanin tehtävään ole sotilaallista ratkaisua vaan on tartuttava poliittisiin keinoihin.
Merkelin mukaan afganistanilaisten on koettava, että he hyötyvät turvallisuustilanteen paranemisesta ja yleensäkin Naton johtamasta vakauttamisohjelmasta.
Naton laajeneminen siirtyi seuraavaan huippukokoukseen vuonna 2008. Vahvimmin oven raossa ovat Albania, Kroatia ja Makedonia, joille luvataan jäsenyys, jos ne täyttävät jäsenyysehdot. Jäsenyyttä hakenut ja Riiassa vahvasti esillä ollut Georgia on vaikeampi tapaus, koska se riitelee äänekkäästi Venäjän kanssa.
Balkanin vakauttaminen on yksi Naton painopisteistä. Tässä hengessä sotilasliitto tarjoaa Serbialle, Bosnialle ja Montenegrolle pääsyä Naton rauhankumppanuusohjelmaan.
Edellytys kahden ensin mainitun kohdalla on, että ne suostuvat täydelliseen yhteistyöhön Haagin kansainvälisen tuomioistuimen kanssa.
"Tarjous on poliittinen signaali Serbialle ja Bosnialle", pääsihteeri Hoop Scheffer muotoili.
Ahtisaarelle tukea loppuasiakirjassa
Balkanilla Natolla on yhä vetovastuu Kosovon rauhanturvaoperaatiosta, vaikka keskusteluja operaation siirtämisestä EU:n harteille on ollut.
Nato viestitti huippukokouksen loppuasiakirjassa tukeaan YK:n erityslähettiläs Martti Ahtisaaren ponnisteluille Kosovon aseman ratkaisemisessa.