Suomi on ollut mukana Nato-johtoisessa Isaf-operaatiossa Afganistanissa suomalaisittain tuntuvalla määrällä sotilaita. Kun operaatio päättyy tämän vuoden lopussa, voi samalla käydä niin, että Suomen suhteet Natoon heikentyvät.
Nato on rakentamassa Helsingin Sanomien mukaan Suomelle ja Ruotsille tiivistettyä poliittista yhteistyötä sotilaallisen yhteistyön kehittämisen rinnalle.
Suomella ei ole etenkään Ukrainan kriisin kiristämässä kansainvälisessä tilanteessa varaa torjua Natossa kaavailtavaa tarjousta. Torjunnan seurauksena Naton kanssa käytävä sotilaallinen yhteistyö voisi näivettyä, mikä sysäisi Suomea ulkoradalle epämääräiseen paitsioasemaan.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) sanoi Yleisradion haastattelussa, että on perustellumpaa kiinnittää huomiota sotilaalliseen harjoitustoimintaan kuin tiivistää poliittisia yhteyksiä Naton kanssa.
Niinistö unohtaa sen, että tie sotilaalliseen harjoitustoimintaan ja Suomen osallistumiseen Nato-operaatioihin kulkee poliittisen oven kautta. Jos Suomen Nato-suhteet eivät ole kunnossa poliittisella tasolla, sotilaallinen yhteistyökään ei voi toimia.
Suomi on ollut Naton rauhankumppani jo vuodesta 1994. Koska Suomi ei ole hakeutunut Naton jäseneksi, yhteistyötä on tiivistetty rauhankumppanuudella. Lisäksi Suomi on osallistunut useisiin Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Rauhankumppanuutta on kuitenkin vaikea kehittää enää pidemmälle ilman täysjäsenyyttä. Lisäksi Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat pakottaneet Naton reagoimaan esimerkiksi alkamalla kierrättää joukkoja itäisissä jäsenmaissaan.
Ruotsille ja Suomelle virallisesti ehkäpä ensi syksynä Naton Walesin huippukokouksessa tarjottava poliittinen yhteistyö kuuluu näihin Ukrainan kriisin jälkivaikutuksiin. Puolustusministeri Carl Haglund (r.) on aivan oikeassa sanoessaan, ettei Suomella ole varaa heikentää Nato-kumppanuutta.
Naton suunnittelema yhteistyötarjous voi panna Suomen hankalaan valintatilanteeseen. Jos Suomi torjuisi Naton suunnitteleman poliittisen yhteistyön, se samalla ottaisi riskin, että Nato panisi lapun koko yhteistyön luukulle. Silloin Suomella olisi enää jäsenyys Euroopan unionissa, kalusto- ja koulutusyhteistyö Pohjoismaiden kanssa ja syvenevä yhteistyö Ruotsin kanssa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarjoili torstaina Nato-jäsenyyden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden ohelle kolmatta vaihtoehtoa eli EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä. Hän näkee sille mahdollisuuksia, vaikka valtaosa EU-jäsenistä on myös Naton jäseniä.
Niinistön viimeaikaisista puheenvuoroista kuuluu, että hän pysyttelee kriisitilanteessa hyvin varovaisella, ehkä jopa aiempaa varovaisemmalla linjalla. Hän on tuntunut ottavan etäisyyttä siihen vaihtoehtoon, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä. Kuvioon sopii, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee ensi viikolla Suomessa.
Pääkirjoitus