Pitkään säästöliekillä Suomessa ollut keskustelu puolustusliitto Naton jäsenyydestä on yhtäkkiä vilkastunut.
Enää ei pelkästään perätä keskustelua tai valitella keskustelun tasoa. On myös alettu ottaa kantaa, eikä pelkästään vastaan vaan myös enemmän tai vähemmän avoimesti puolesta.
Kunnia tästä kuuluu Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Venäjä miehitti härskisti Krimin niemimaan ja on lähtökuopissa Itä-Ukrainaan.
On selvää, ettei jäsenyyttä pidä hakea ja ettei Nato ota uusia jäseniä kriisin keskellä. Yhtä selvää silti on, että Ukrainan kriisi on heikentänyt Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.
Sen mitä nyky-Venäjä on tehnyt Ukrainassa se voi tehdä muuallakin. Ukrainan kriisi kertoo Venäjän johdon yleisemminkin koventuneesta linjasta. Jos se ei muutu, malli Ukraina voi toistua muuallakin.
Suomi saattoi pitkään kätkeytyä Nato-optionsa taakse. Ukrainan kriisin myötä Nato-optio on entistä tyhjempi tynnyri.
Kun kuumin kriisi joskus jäähtyy, Suomessa onkin edessä vakava Nato-pohdinta, ei pelkkä akateeminen väittely.
Perimmäinen kysymys on, riittävätkö Suomen resurssit enää uskottavaan puolustukseen. Itsenäinen puolustus ja uskottava puolustus ovat eri asioita. Itsenäinen puolustus ei ole välttämättä uskottava.
Puolueiden Nato-keskustelu on kauan edennyt tuttua kaavaa: jokin suuri puolue kiirehtii ennen eduskuntavaaleja julistamaan, ettei Nato-jäsenyys ole ajankohtainen ainakaan seuraavalla vaalikaudella. Muut tulevat sitten perässä.
Nyt tämän askeleen otti ensimmäisenä, yllätys yllätys, kokoomuksen ja hallituksen johtoon pyrkivä Jan Vapaavuori. Hän meni jo sanomaan, ettei Nato-asia ole ajankohtainen seuraavallakaan vaalikaudella.
Uudesta Nato-ajattelusta on joka tapauksessa useitakin merkkejä.
Suman aukaisi lähtevä pääministeri Jyrki Katainen (kok.). Asia sai normaalia suuremman painoarvon, koska Katainen toisti puolueen Nato-kannan Ukrainan kriisin ollessa kuumimmillaan.
Kataista on arvosteltu lausunnon ajoituksesta. Tietysti voi kysyä, milloin ajankohta on sopiva. Kattoa ei tarvitse korjata kuivalla kelillä eikä sateella voi.
Vihreistä pelin avasi ex-ministeri ja eurovaaliehdokas Heidi Hautala. Keskiviikon Ilkassa ex-puoluesihteeri Panu Laturi, aiemmin tiukka Nato-vastustaja, ilmoitti muuttaneensa mielensä.
”Vihreiden kannattaisi oppia se, että täytyy löytää joku tapa, jolla Venäjä ja Vladimir Putin pysäytetään. Nyt on pyyhitty pöytää koko toisen maailmansodan jälkeisellä sopimuksella Euroopan rajoista”, Hautala sanoi valtuuskunnassa Helsingin Sanomien mukaan.
Laturi perusteli mielenmuutostaan näin: ”Näen, että Suomen liittyminen Natoon ja se, että pääsemme Naton viidennen artiklan suojaan Naton yhteisen sateenvarjon alle on sekä turvallisuus- että puolustuspoliittisesti järkevä ratkaisu. En usko, että mahdollisessa kriisissä Suomella olisi yksin mahdollisuuksia puolustautua.”
HS:n Upseeriliiton jäsenten parissa tekemä mielipidetiedustelu oli hätkähdyttävä ajan merkki sekin. Kaksi kolmesta vastanneista piti Nato-jäsenyyttä parhaana vaihtoehtona Suomen puolustuksen kannalta. Neljä viidestä piti Venäjää uhkana Suomelle.
EU-komissaari ja eurovaaliehdokas Olli Rehn (kesk.) ei liputtanut Nato-jäsenyydelle edes keltaista valoa äskettäin Kalevassa.
Rehn sanoi kuitenkin ymmärtävänsä presidentti Martti Ahtisaaren logiikan, jonka mukaan Suomen tulee kuulua samoihin järjestöihin kuin kaikki muutkin läntiset demokratiat.
Suomen EU-jäsenyyskeskustelu junnasi aikoinaan pitkään samalla uralla kuin Nato-keskustelu nyt. Unionijäsenyys toteutui lopulta nopeasti.
Kolumni