Na­to-ky­sy­mys ei ole ny­ky­päi­vää

Sanna Kopra opiskelee Rovaniemellä Lapin yliopistossa kansainvälisiä suhteita, joten ryhmään haku oli luonteva osa opintoja.

Sanna Kopra opiskelee Rovaniemellä Lapin yliopistossa kansainvälisiä suhteita, joten ryhmään haku oli luonteva osa opintoja. Hän toimii vihreissä ja oli lokakuun kuntavaaleissa ehdokkaana Rovaniemellä yltäen varavaltuutetuksi.

"Ryhmästä saa hyvän kosketuksen käytännön puoleen ja siihen, mitä ajankohtainen ulkopolitiikka nyt on. Olen jo oppinut erittäin laajasti ulkopolitiikan asioita meille pidetyistä alustuksista", Kopra sanoo.

Hän odottaa ulko- ja turvallisuuspoliittiselta selonteolta näkökulmia siihen, miten ympäristöasiat ja ilmastonmuutos huomioidaan turvallisuuspolitiikassa.

"Kysymys Nato-jäsenyydestä ei vastaa enää nykypäivää. Siinä on kyse uhkista, jotka perustuvat valtioiden voimapolitiikkaan, eikä se ole mielestäni enää ajankohtaista", Kopra sanoo.

Helsingissä opiskelevan oululaisen Joonas Turusen kiinnostus ulkopolitiikkaan on perua hänen jäsenyydestään Eurooppa-nuoret-kansalaisjärjestössä.

"Olin varusmiespalvelukseni aikana reservinupseerikoulun oppilaskunnan puheenjohtajana, ja sitä kautta ajauduin pääesikuntaan varusmiestoimikuntien pääsihteeriksi. Siksi olen seurannut Suomen puolustuspolitiikkaa ja Eurooppa-nuorten turvallisuuspoliittista keskustelua eri kanteilta", kokoomuslainen Turunen sanoo.

Hän pitää mahdollisuutta ainutlaatuisena, sillä nuorilla ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta osallistua turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.

"Perinteisesti turvallisuusselonteko ja ulkopolitiikka ovat olleet kansalaiskeskustelun ulottumattomissa", Turunen arvioi.

Hän on tyytyväinen ryhmän toimintaan tähän saakka. Kannanotto ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon on antoisaa. Asia on tarkoitus lyödä lukkoon joulukuun kokouksessa.

"Meillä on toivomus lainsäätäjää kohtaan, että me pääsisimme valiokuntaan kuultavaksi, kunhan selonteko tulee eduskunnan käsittelyyn", Turunen sanoo.

Hänen mielestään Suomessa olisi siirryttävä vapaaehtoiseen armeijaan ja luovuttava kokonaan siviilipalveluksesta. Suomen Nato-jäsenyys mahdollistaisi asevelvollisuusjärjestelmän täydellisen uudistamisen.

"Nykyinen siviilipalvelusjärjestelmä on mielestäni hirveää yhteiskunnallisten resurssien tuhlausta", Turunen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä