Ulkoministeriön valtiosihteeri Antti Satulin mielestä Suomessa ei ole menossa yleistä vyörytystä Nato-jäsenyyden puolesta. "Ei voi puhua mistään vyörytyksestä, koska yksikään poliittisista johtajista, ei ole sanonut selkeästi, että meidän pitää liittyä Natoon", Satuli sanoi tiistaina Oulussa Kalevalle.
Satuli on siten eri mieltä kuin ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.), jonka mukaan "meneillään on selvä kampanja sen puolesta, että Suomen tulee luopua sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan ja hakea Naton jäsenyyttä ensi vaalikauden aikana". Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on vakuuttanut, että Suomella ei ole paineita asian suhteen.
Poliittinen johto on Nato-kysymyksessä toiminut Satulin mukaan varsin varovaisesti. Ero taannoiseen Emu-keskusteluun on suuri. "Emu-keskustelussa hallitus otti etunojaa ja sai yleisen mielipiteen mukaansa", Satuli muistuttaa.
Satulin mukaan keskustelu velloo, mutta tässä vaiheessa ei pystytä sanomaan, onko Nato-jäsenyys mukana seuraavassa hallitusohjelmassa. Satuli muistuttaa, että laajentuminen oli Esko Ahon (kesk.) hallitusohjelmassa1991 hyvin ympäripyöreässä muodossa. "Ei silloin pystytty sanomaan, muodostetaanko sillä vaalikaudella selkeä mielipide EY-jäsenyyden hakemista", Satuli vertaa.
Huomio Venäjän Nato-suhteeseen
EU:n piirissä Suomi on Nato-yhteistyössä tasavertainen sunnittelupartneri. EU:n Naton kautta toteutettava kriisinhallinta ei Satulin mukaan luo paineita Suomen turvallisuuspoliittista asemaa kohtaan. "Tästä ei synny meidän kannalta hankalaa vajetta", Satuli toteaa.
Paine Nato-jäsenyyteen tulee Satulin mukaan muuta kautta eli siitä, onko Suomi Naton ulkopuolella mukana pöydissä, joissa ratkaistaan Suomen kannalta tärkeitä kansainvälispoliittisia kysymyksiä.
Aivan liian vähälle huomiolle on Satulin mukaan jäänyt Venäjän ja Naton suhteen kehittyminen. Satulin mukaan venäläiset ovat syvemmällä Naton päätöksentekoprosesseissa kuin suomalaiset. "Se on tekijä, joka on analysoitava suomalaisessa keskustelussa", Satuli kehottaa.
Venäjän Nato-suhteen ohella Satuli kehottaa tarkkailemaan Naton vaikutusta Baltian maiden asemaan ja niiden turvallisuuspoliittiseen ympäristöön.
Peruslinjassa ei eroavaisuutta
Viime aikoina havaitut eriävät näkemykset ulkopoliittisen johdon linjauksissa Satuli kuittaa terveeksi merkiksi. "Peruslinja ei ole erilainen, mutta nyanssit ovat selvästi erilaisia", Satuli toteaa.
Satulin mukaan erilaiset vivahteet eivät vaikeuta työtä ulkoministeriössä, koska ulkopoliittinen linja muotoutuu lopulta kollektiivisesta ratkaisusta, jossa keskeiset tekijät ovat mukana eli hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ja eduskunnan myötävaikutus.
Kun vedotaan "vanhastaan yksimieliseen ulkopolitiikkaan", puhutaan Satulin mukaan ajasta, jolloin Suomeen kohdistui erilainen ulkoinen uhka kuin nyt.
EU:n laajenemisen myötä kaikkien maiden painoarvo ohenee matemaattisesti. Suomella on laajentuneessa unionissa Satulin mukaan hyvät edellytykset säilyttää päätöksenteossa asema, joka on kokoa suurempi.
"Se vaatii aktiivista otetta ja hyvää koneistoa, joka pystyy eri keinoin vaikuttamaan", Satuli toteaa.
Satulin mukaan ei ole pelkoa jaosta pieniin ja suuriin maihin. "Vielä ei ole tullut vastaan asiakysymystä, jossa rajalinja menisi maan koon mukaan, paitsi institutionaalisissa kysymyksissä", Satuli sanoo.
Ranska ja Saksa ovat EU:n tulevaisuuskonventin piirissä esittäneet sisäänrakennetun ajatuksen Naton rinnalle muodostettavasta EU:n ydinmaiden puolustusliitosta. Satulin mukana alueellinen puolustus Euroopan suhteen on pidettävä liittoutumana Natossa.
EU:n sotilaallinen rinnakkaisjärjestelmä johtaisi amerikkalaisten läsnäolon ohentumiseen, jolloin Naton sotilaskoneiston tilalle pitäisi rakentaa omat järjestelmät. Se olisi monille EU-maille Satulin mukaan yksinkertaisesti taloudellisesti liian raskasta.
Valtiosihteeri Antti Satuli vieraili tiistaina Kalevassa. Hän osallistui myös Pohjois-Pohjanmaan Eurooppa-tiedotuksen toimittajatapaamiseen.