Nato-jäsenyys on tulevaisuudessakin Suomen turvallisuuspolitiikan todellinen vaihtoehto, eduskunnan turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä linjaa. Ryhmä ei tosin esitä Suomen liittymistä sotilasliittoon.
Kansanedustaja Aulis Ranta-Muotion (kesk.) johtama ryhmä sai puristettua Natosta yhteisen näkemyksen raporttiin, joka luovutettiin tiistaina pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.).
Ensi syksynä annettavaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa pohjustaneessa ryhmässä oli edustettuna kaikki eduskuntapuolueet. Raportin julkistamistilaisuudessa jokainen pyrki selittämään linjauksen höystettynä omalla tulkinnallaan.
Ojala painotti liittoutumattomuutta
"Nato-jäsenyys on osa turvallisuuspoliittista ajatteluamme", SDP:n Liisa Jaakonsaari julisti. Kokoomuksen Ilkka Kanerva rohkaisi hallitusta toimimaan reippaasti näissä asioissa.
"Suomi ei tule saamaan rukkasia, jos päätyy jossakin vaiheessa hakemaan Nato-jäsenyyttä", Kanerva viestitti ryhmän vierailuista Brysselistä ja Washingtonista.
Kokoomuksen Olli Nepponen tulkitsi, että uusi Nato-muotoilu on enemmän kuin nykyisin voimassa oleva määrittely Nato-optiosta. Vasemmistoliitto Outi Ojala varoitteli Nepposta avaamasta kompromissia.
"Liittoutumattomuus on edelleen todellinen vaihtoehto. Me emme ole hakemassa jäsenyyttä Natosta", Ojala painotti.
Vasemmistoliiton ryhmänjohtajan Martti Korhosen antaman kannanoton mukaan Nato voi olla myös riskitekijä, jos siitä kehittyy sotilaalliseen voimapolitiikkaan nojaava toimija.
Kumppanuusohjelmalta putoaa pohja?
Ranta-Muotion mukaan Suomelle on tärkeää, että käytännönläheinen yhteistyö Naton kanssa jatkuu. Hän muistutti, että Naton rauhankumppanuussopimus on ollut Suomelle merkittävä.
"Natolla on suuri merkitys Suomen ja Euroopan turvallisuudelle", ruotsalaisten Henrik Lax tähdensi. Laxin mukaan Naton rauhankumppanusyhteistyön pohja heikkenee.
Naton huomio kiinnittyy raportin mukaan kasvavassa määrin yhteistyöhön vähemmän kehittyneiden kumppanuusmaiden kanssa. On mahdollista, että rauhankumppanuuden kehittäminen Suomen ja muiden läntisten liittoutumattomien maiden osalta vaikeutuu.
Mahdollinen Nato-jäsenyys edellyttäisi ryhmän mukaan perusteellisen ja kokonaisvaltaisen selvityksen laatimista.
Vihreiden Ulla Anttila muistutti, että kansalaismielipide on Nato-vastainen. Raportissa todetaankin, että jäsenyys edellyttäisi myös laajaa kansalaismielipiteen tukea päätöksenteon pohjaksi.
Rauhanturvalaki päänsärkynä
Ryhmän mukaan on selvitettävä Suomen mahdollisuuksia osallistua EU:n omiin kriisinhallintaoperaatioihin erityisesti tapauksissa, joissa YK:n turvaneuvosto on kansallisiin intresseihin perustuen toimintakyvytön.
Nykyinen rauhanturvaamislaki salli Suomen mukaan menon vain YK:n ja Etyjin mandaatilla toimiviin operaatioihin.
Työryhmän mielestä selonteossa tulisi pohtia mahdollista lainmuutoksen tarvetta kansallisen päätöksenteon osalta.
Tasavallan presidentti Tarja Halosen kerrotaan vastustavan lain muutosta. Presidentti olisi valmis hyväksymään EU-mandaatin vain erillislainsäädännön kautta.
Ranta-Muotio myönsi, että ryhmä on keskustellut asiasta presidentin kanssa. Hän ei vahvistanut julkisuudessa liikkuvia tietoja presidentin näkemyksestä rauhanturvalain muutokseen.