Liittyminen Naton jäseneksi maksaisi puolustusministeriön tänään maanantaina julkistaman liittoutumisselvityksen mukaan Suomelle vuositasolla 30-50 miljoonaa euroa. Summa mahtuu ministeriön lähivuosien kehyksiin.
Suomi saisi 140 eritasoista virkaa Naton esikuntatehtäviin.
Selvityksen mukaan mahdollinen Nato-jäsenyys ei muuttaisi yleistä asevelvollisuutta eikä Suomen tarvitsisi sijoittaa rauhan aikana vieraita joukkoja tai kalustoa alueelleen.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Tarja Cronberg (vihr.) korostaa, että Suomen Nato-jäsenyyden kustannuksiin on laskettava lisäksi kasvava velvollisuus osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja sotaharjoituksiin.
Cronberg pelkää, että kansainväliset velvoitteet söisivät kansallisia resurssejamme aluepuolustuksesta, jolloin Suomeen voisi syntyä turvallisuusvajetta.
"Nyt meillä ei ole turvallisuusvajetta, koska me pystymme puolustamaan rajojamme." Hänen mukaansa Nato on vaatinut Baltian maita paneutumaan enemmän kansainväliseen kriisinhallintaan ja vähemmän aluepuolustukseen.
Cronberg patistaa hallitusta laatimaan selvityksen Venäjän uhasta vaihtoehtoisten skenaarioiden valossa. "Siltä pohjalta voitaisiin arvioida Suomen Nato-jäsenyyttä."
Cronberg ei ole periaatteellinen Nato-jäsenyyden vastustaja. "En näe syytä, miksi Suomen pitäisi nyt liittyä Natoon. Pääsyy ei voi olla se, että 140 suomalaista upseeria saisi työpaikat Naton esikunnasta."
Cronberg toivoo, että Nato-selvitys veisi liittoutumiskeskustelua konkreettiselle tasolle. "Nato-jäsenyys ei ole lopulta rahakysymys, vaan se on poliittinen ratkaisu."