Nato-jäsenyys olisi presidentti Martti Ahtisaaren mielestä Suomelle luonnollinen asia, jopa pikaisella aikataululla. Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ei Ahtisaaren mukaan liity dramatiikkaa tai turvallisuuspoliittista uhkatekijää.
Ahtisaari perustelee Nato-jäsenyyttä sillä, että Suomi on läntinen demokratia, jonka on syytä kuulua kaikkiin demokraattisten valtioiden muodostamiin järjestöihin. Suomi saisi Ahtisaaren mukaan jäsenyydestä lisäarvoa jota hyödyntää. Hänestä on parempi olla vaikuttamassa asioihin kuin jäädä katselemaan sivusta.
"Minusta se on lisäarvo, joka tästä tulee", Ahtisaari sanoo Kalevan haastattelussa.
Ahtisaari vieraili perjantaina Oulussa, jossa hän piti juhlapuheen Oulun yliopiston opettajankoulutuksen 50-vuotisjuhlissa. Ahtisaari valmistui Oulusta kansakoulunopettajaksi vuonna 1959.
Ahtisaari tähdentää, että EU-jäsenyys on Suomelle tärkeämpi asia kuin Nato-jäsenyys.
Hän muistuttaa, että Suomi on arvostettu demokratia.
"On hauska olla Suomen entinen presidentti ja kertoa keskustelukumppaneille, jotka sijoittuvat surkeasti kansainvälisissä vertailuissa esimerkiksi korruption ja koulutuksen suhteen, että mistä maasta tässä oikein ollaan tulossa", Ahtisaari kehaisee.
Nato-jäsenyyden myötä Suomi sulkisi Ahtisaaren mukaan ympyrän kylmän sodan ajasta ja käyttäytyisi samalla tavalla kuin kuka tahansa, jolla ei ole ollut samanlaista historiaa.
Suomella ei Ahtisaaren mukaan ole näkyvissä turvallisuuspoliittista uhkaa, varsinkin kun entiset Varsovan liiton maat pyrkivät demokratiaan, Natoon ja EU:hun.
"Ei tähän liity enää mitään mystiikkaa. Tämä keskustelu ehkä antaa siinä mielessä väärän kuvan, että kyse olisi dramaattisesta päätöksestä", Ahtisaari sanoo.
Uhkakuvista aika luopua
Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Suomessa tuijotetaan itään, vain vaivoin demokratisoituvaan Venäjään. Ahtisaari toteaa, että nyky-Venäjä on eri asia kuin entinen Neuvostoliitto. Ahtisaaren mukaan Suomella ei ole pelättävää Venäjän suunnalta sen enempää kuin muillakaan eurooppalaisilla mailla.
"Elämisen perustaminen elinaikaisiin uhkakuviin on jälkeenjäänyttä ja pysähtynyttä", Ahtisaari arvioi.
Ahtisaari toteaa, että Venäjä tuskin muuttuu länsimaiseksi demokratiaksi vielä vuosiin tai vuosikymmeniin.
"Se on kuitenkin muuttunut valtavasti siitä, mitä se oli Neuvostoliittona. Siinä mielessä muutos on suuri, ja kaikki asetelmat ovat muuttuneet", Ahtisaari toteaa.
Ahtisaari asettui vuosi sitten turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Suomen Nato-jäsenyyden kannalle. Ahtisaaren mukaan hänellä ei ole mitään syytä muuttaa tai perua kantaansa. Tuolloin hän myös kummasteli kotimaisen Nato-keskustelun laimeutta.
"Kantani ei ole muuttunut miksikään, se on edelleen sama", Ahtisaari sanoo.
Sittemmin keskustelu on hieman vilkastunut. Presidentti Mauno Koivisto tuomitsi äskettäin jyrkästi Suomen mahdolliset Nato-aikeet ja povasi aiheesta "inhottavaa keskustelua". Valtiojohto pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja tasavallan presidentti TarjaHalosen johdolla korostavat, ettei uusilla turvallisuuspoliittisilla ratkaisuilla ole kiirettä.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) on ottanut käyttöön käsitteen "joustava liittoutumattomuus". Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä puolestaan on väläyttänyt välikysymystä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, joka pakottaisi hallituksen ottamaan kantaa Natoon jo ennen joulua ja hallitusten välistä kokousta.
Ahtisaari ei viime kuukausina ole ehtinyt seurata Suomessa käytävää Nato-keskustelua, sillä kansainväliset tehtävät pitävät hänet ajoittain ulkomailla jopa 25 päivää kuukaudessa.
Ahtisaari ei ota kantaa siihen, pitäisikö Suomen olla mukaan kaavaillussa EU:n puolustusytimessä. Ahtisaari toteaa, että sitäkin keskustelua käydään niin pitkään, että sen suhteen tehdään päätös johonkin suuntaan.
Miksi viivytellä jäsenyyttä?
Ahtisaari ei halua antaa valtiojohdolle tai istuvalle presidentille toimintaohjeita tai aikatauluja Nato-jäsenyydestä. Hän toteaa kuitenkin, että vaikka asiaa ei ole syytä kiirehtiä, ei sitä liioin ole mitään syytä viivytellä.
"En tiedä, onko näissä asioissa kiirettä tai ei, mutta minkä ihmeen takia tässä täytyisi hirveästi viivästellä", Ahtisaari toteaa.
Nato hyväksyi uusia jäseniä Prahan huippukokouksessa 2002. Muun muassa Baltian maat liittyvät Natoon ensi keväänä. Useimmat uudet Nato-maat ovat myös uusia tulevia EU:n jäsenmaita. Toistaiseksi ei ole näköpiirissä, milloin Nato laajenisi seuraavan kerran.
Ahtisaari sanoo, että Suomen Nato-keskusteluun liittyy vielä paljon kylmän sodan painolastia. "Minun on hirveän vaikea ymmärtää, miksi emme voisi liittyä tähän järjestöön. Mutta olemme aina olleet hyvin empiväinen kansakunta", hän toteaa viitaten Suomen YK- ja EU-jäsenyydestä käytyyn pohdintaan ja keskusteluun.
Suomi korostaa yhdessä Ruotsin kanssa kriisinhallinnan merkitystä EU:ssa. Ahtisaari huomauttaa, että kriisinhallintaa on joka tapauksessa tehostettava, eikä maailma pyöri yksin Naton ympärillä.
Ahtisaari kertoo, että häntä hirvitti äskettäin esitetty kannanotto, jonka mukaan Suomen pitäisi toimia Venäjän ja "varsinaisen lännen" välittäjänä. Ahtisaari kummeksuu, että kukaan ei puuttunut outoon lausuntoon, ei edes lehdistö.
"Mikä se tila sitten on, jossa Suomi haluaa toimia, jos emme ole varsinasta länttä", Ahtisaari ihmettelee.
Ahtisaari kysyy, keitä välimaastoon Suomen lisäksi jää. "Ukraina ja Moldova", hän heittää.
Taitava oppilas kelpaa
Ahtisaari ei yhdy näkemykseen, jonka mukaan Suomi olisi ollut EU:ssa jonkinlainen mallioppilas eli luokan lellikki. Käytännössä Suomi on hallinnut hyvin asiansa, osannut neuvotella ja toimia EU:n puitteissa. Ahtisaari arvioi, että ehkä paremmin kuin Ruotsi, joka on viime aikoina lähentynyt Suomen harjoittamaa EU-politiikkaa.
Ahtisaari ei näe Suomen ja EU:n suhteissa ongelmia. Hän muistuttaa, että alueiden politiikka ei jatku samanlaisena hamaan tulevaisuuteen, vaan uusien haasteiden ja resursoinnin takia joudutaan jatkuvasti neuvottelemaan uudestaan.
"Minulla on sellainen näkemys että näistä maatalouskysymyksissä saatiin ihan tyydyttävä ratkaisu", Ahtisaari sanoo.
Yhden EU-komissaarin on Ahtisaaren mukaan sitä vastoin jatkossakin oltava suomalainen. "Olisi vaikea ajatella, että meillä ei olisi omaa komissaaria", Ahtisaari sanoo.
Ahtisaari kuvaa nykyistä työtahtiaan varsin kiireiseksi, jopa liian kiireiseksi. "On pakko keskittyä tehtäviin, joita pääsihteeri Kofi Annan on minulle antanut", hän toteaa.
Ahtisaari ei ennusta YK:lle nopeaa loppua. Hän muistuttaa, että YK:lle on povattu loppua useaan kertaan. Hän myöntää silti, että toimintaympäristö on vaikeutunut niin paljon, että perinteisellä rauhanpuolustuskoulutuksella ei enää pärjää.
"Se ehkä vaatii kovempaa aseistusta"; Ahtisaari toteaa.
Ahtisaari laati äskettäin pääsihteerille raportin YK:n turvajärjestelyistä Bagdadissa. Itsemurhaisku tapahtui elokuussa, siinä menehtyi 22 YK:n työntekijää ja noin 150 haavoittui. Kuolleiden joukossa oli YK:n erikoislähettiläs Sergio Vieira de Mello.
Irakin työtehtävä oli Ahtisaarelle henkilökohtaisesti raskas, vaikka tehtävä sinällään ei ollut vaikea. Ahtisaari menetti ystäviä Bagdadin iskussa. Mieltä ovat jääneet painamaan iskussa pysyvästi vammautuneet nuoret ihmiset.
"Tämä oli ehkä yksi surullisimmista tehtävistä, joita olen joutunut tekemään", Ahtisaari kertoo.
Ahtisaari ei ole järin huolissaan Yhdysvaltojen etääntymisestä YK:sta. Hän muistuttaa, että Irakin operaatiolla on nyt YK:n valtuutus, vaikka tilanne Irakissa on vaikea.
Ahtisaarella ei ole aikeita vetäytyä eläkkeelle, vaikka kiivasta työtahtia on tarkoitus hieman hellittää. "Aion vähentää puheenjohtajuuksia ei-kansallisissa järjestöissä", hän kertoo.
Ahtisaari kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että sai olla presidenttinä kuusi vuotta. Se on ollut ainoa virka, johon hän on pyrkinyt, kaikkiin muihin töihin hänet on kutsuttu.
"Niin kauan kuin kutsu käy, yritän auttaa hyvää ystävääni YK:n pääsihteeriä", Ahtisaari vakuuttaa.