Nato-maiden lentokoneet jatkavat Baltian maiden Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilan valvontaa ainakin vuoden 2014 loppuun asti. Sotilasliiton neuvosto päätti valvonnan jatkamisesta syyskuun alussa.
Baltian maat olisivat halunneet jatkaa operaatiota vähintään vuoteen 2018 saakka.
Aiempien suunnitelmien mukaan Baltic Air-Policing mission eli Baltian ilmatilan valvonta olisi päättynyt vuoden 2011 lopussa.
Sotilasasiantuntijoiden mukaan nyt tehty pidennys ei jää viimeiseksi. Arvioiden mukaan valvontaa joudutaan suorittamaan pitkälle ensi vuosikymmenelle.
Naton sotilaskoneet ovat valvoneet Baltian maiden ilmatilaa vuoden 2004 maaliskuusta lähtien, jolloin Viro, Latvia ja Liettua liittyivät Naton jäseniksi.
Baltian mailla
ei omia koneita
Baltian ilmatilan valvonta on jäänyt Nato-maiden ilmavoimien harteille, koska Baltian mailla ei ole omia ilmavoimia.
Liettualla on vain kaksi entistä romanialaista L-39ZA Albatros - harjoituskonetta, joilla on rajoitettu kyky nopeisiin ilmaoperaatioihin.
Viron ja Latvian ilmavoimien tila on yhtä kehno. Virolla on kaksi L-39C-suihkuharjoituskonetta eikä Latvialla ole lainkaan nopeita suihkukoneita.
Baltian maiden ei odoteta ainakaan lähivuosina investoivan sotilaskoneisiin. Nato toivookin sen sijaan, että maat osallistuisivat nykyistä suuremmilla panoksilla ilmavalvonnan kustannuksiin.
15 minuutin
lähtövalmiudessa
Päivystysvuorossa olevat koneet on sijoitettu Liettuassa sijaitsevaan entiseen neuvostoliittolaiseen Zokniain lentotukikohtaan Siauliain kaupungin lähistöllä. Tukikohta oli nopeimmin kunnostettavissa lännen koneiden käyttöön.
Valvonta tapahtuu vuorotteluperiaatteella neljän kuukauden jaksoissa.
Koneita on käytössä kerrallaan neljästä kuuteen. Kenttä- ja huoltohenkilökuntaa tarvitaan 50:stä sataan henkilöön.
Päivystävät koneet ovat 15 minuutin lähtövalmiudessa vuorokauden ympäri.
Kun Baltian yhteinen ilmavalvontaverkko Baltnet antaa varoituksen, nousevat koneet Zokniain tukikohdasta tarkistuslennolle.
Virossa useita
ilmatilaloukkauksia
Zokniain lentotukikohdan sijainti ei ole paras mahdollinen.
Useimmat ilmatilan loukkaukset ovat tapahtuneet Viron koilliskulmalla ja kestäneen lyhyen ajan. Siihen hätään eivät koneet ehdi yli 500 kilometrin päässä sijaitsevasta tukikohdastaan.
Air policing-valvonnan aloittaneet belgialaishävittäjät ehtivät olla Zokniain tukikohdassa vain pari päivää, kun ne joutuivat tunnistuslennolle venäläisen Iljushin Il-18 -koneen tultua Viron ilmatilaan. Koneen tunnisti ensimmäisenä Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa suomalainen Hornet.
Toistaiseksi vakavin välikohtaus tapahtui vuoden 2005 syyskuussa Liettuassa, kun venäläinen Suhoi Su-27 -hävittäjä syöksyi maahan. Valvontavuorossa olleet saksalaiset koneet nousivat ilmaan vasta 15 minuutin kuluttua venäläiskoneen maahansyöksyn jälkeen.
Virhe oli Liettuan ilmavalvonnan, joka ei ollut havainnut maan ilmatilaan harhautunutta venäläiskonetta.
Uusia tukikohtia on harkittu Viron Äimäriin muutaman kymmenen kilometrin päähän länteen Tallinnasta sekä Latviaan Lielvardeen lähelle Riikaa. Molemmat ovat entisiä neuvostoliittolaisia pommituskonetukikohtia.