Pohjois-Atlantin sotilasliitto Nato otti pari askelta taaksepäin kohti vanhaa rooliaan Walesissa Britanniassa tällä viikolla pidetyssä huippukokouksessa.
Venäjän sotilaallinen aktiivisuus Ukrainassa herätti läntisen sotilasliiton. Eurooppa on jälleen jakautumassa kahteen vastakkaiseen blokkiin.
Suuri kysymys on, onko paluu kylmän sodan asetelmiin estettävissä vai johtavatko Venäjän toimet ja niiden aikaansaamat vastatoimet Euroopan pidempiaikaiseen kahtiajakoon.
Naton huippukokous heijasteli ennen Neuvostoliiton hajoamista vallinneen kylmän sodan tunnelmia. Kun Euroopan pintaa raapaistiin, paljastui alta vanha kahtiajako.
Vaikka Nato esiintyy Ukrainaa koskettavassa kriisissä muodollisesti yhtenäisenä ulospäin, suhtautuvat jäsenmaat kukin oman maantieteellisen asemansa ja historiallisen kokemuksensa perusteella eri tavalla sotilasliiton rooliin. Suoraa sotilaallista tukea Natolta ei Ukrainalle heru. Ukraina ei ole Naton jäsen, vaan kumppani kuten Suomikin.
Natossa on maita, jotka haluavat vastata Venäjän luomaan uhkaan lisäämällä entistä enemmän sotilaallista voimaa. Etenkin entisissä Neuvostoliiton alusmaissa tunnutaan ajattelevan Venäjän kunnioittavan vain riittävän tukevasti varustautunutta vastustajaa. Sodan jälkeinen historia tuntien ajattelu on ymmärrettävissä.
Venäjän kannalta tilanne on muuttunut oleellisesti. Sen edeltäjän Neuvostoliiton entiset satelliitit ovat osa läntistä Eurooppaa ja Natoa. Puolueettomat maat Suomi ja Ruotsi eivät ole samalla tavalla puolueettomia kuin ennen, vaan aikaisempaa tiiviimmässä yhteistyössä sotilasliiton kanssa. Tämä sinetöitiin Walesin kokouksessa allekirjoitetuin isäntämaasopimuksin.
Naton johtava maa Yhdysvallat ehti jo jonkin aikaa siirtää painopistettä Euroopasta Aasian suuntaan. Venäjän toimet pakottivat sen kuitenkin palaamaan juurilleen ja vakuuttelemaan eurooppalaisille liittolaisilleen, ettei heitä olla jättämässä yksin vaaran uhatessa.
Huippukokouksen aikana nousi pintaan kysymys Naton 5. artiklan merkityksestä. Sen mukaan aseellinen hyökkäys jotakin jäsenvaltiota kohtaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan, ja se velvoittaa puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vahvisti Virossa käydessään artiklan olevan yhä hengissä. Obamahan julisti, ettei pienimpiäkään liittolaisia tulla jättämään yksin.
Todennäköistä on, että Euroopan jako uudelleen kahtia tulee johtamaan varustautumisen jonkinasteiseen kasvuun. Toimien laajuus riippuu paljon kriisin pitkittymisestä.
Venäjällä on jo meneillään mittava asevoimien uudistustyö. Lännessäkin tullaan arvioimaan uudelleen, missä määrin armeijoiden alasajoa jatketaan. Nato ei tule jäämään yksinomaan Yhdysvaltain varaan.
Suomessa keskustelu armeijan määrärahoista ja Natosta on sinetöity pitkäksi aikaa.
Pääkirjoitus