Bryssel-Haag Sotilasliitto Nato pohti maanantaina hätäkokouksessaan mihin toimiin ryhtyä kansainvälistä rikostuomioistuinta ICC:tä koskevien Yhdysvaltain uhkavaatimusten johdosta. Myös YK:n turvallisuusneuvoston jäsenet yrittivät maanantaina kyhätä kokoon kompromissiratkaisua, joka ottaisi huomioon Yhdysvaltojen vaatimukset rauhanturvaajiensa ja viranomaistensa koskemattomuudesta.
Yhdysvallat esti maanantain vastaisena yönä turvallisuusneuvostossa YK:n Bosnia-rauhanturvaoperaation jatkamisen puolella vuodella. Yhdysvallat uhkasi myös vetäytyä kaikista YK:n rauhanturvatoimista, jos sen vaatimuksiin ei suostuta. Yhdysvallat on vaatinut rauhanturvaajilleen ja viranomaisilleen syytesuojaa ICC:ltä.
Muutamia tunteja myöhemmin Yhdysvallat suostui kuitenkin antamaan YK:n Bosnian-operaatiolle kolmen päivän jatkoajan Britannian ja Ranskan toivomuksesta.
Valkoisen talon tiedottajan Ari Fleischerin mukaan kansainvälisestä tuomioistuimesta koituu monia erilaisia vaaroja Yhdysvalloille ja sen rauhanturvaajille sen lisäksi, että siihen liittyy merkittäviä puutteita.
"Tässä on kyseessä hyvin tärkeä periaate siitä, miten ainutlaatuisesti rauhanturvaajina ympäri maapalloa palvelevia amerikkalaisia suojellaan", sanoi presidentti George W. Bushin mukana Clevelandissa vieraillut Fleischer.
Myös Ranska ja Britannia ovat Yhdysvaltain mukaan pyytäneet samanlaista syytesuojaa rauhanturvatehtävissä oleville kansalaisilleen.
"Yhdysvallat pyytää vain, että muille maille myönnetty suoja ulotetaan myös Yhdysvaltoihin", Fleischer sanoi.
Ranskan ja Britannian mielestä maiden tilanteet eivät ole lainkaan vertailukelpoisia.
Tuomioistuin avasi
ovensa
Jupakan keskellä maailman ensimmäinen pysyvä kansainvälinen rikostuomioistuin ICC avasi maanantaina virallisesti ovensa Haagissa Hollannissa. Ensimmäiset työntekijät aloittivat aherruksensa, ja tuomioistuin on valmis ottamaan vastaan ensimmäiset kanteensa.
YK:n pääsihteeri Kofi Annan sanoi avaamista "historialliseksi hetkeksi".
ICC:n tehtäväkenttään kuuluvat tuomioiden jakaminen muun muassa sotarikoksista, kansanmurhista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. ICC:n perustamissopimuksen on ratifioinut 74 valtiota.
Tuomioistuimen 18 tuomaria aloittavat kuitenkin työnsä vasta vuoden 2003 alussa, ja ensimmäisiä juttuja ICC päässee käsittelemään vasta vuoden lopussa.
EU:lle kiireellinen
haaste
EU:n uuden puheenjohtajamaan Tanskan ulkoministeri Per Stig Möller oli pahoillaan USA:n uhkavaatimuksesta ja valitteli "syvästi tätä dramaattista askelta, joka uhkaa yleensäkin YK:n rauhanturvatoimintaa".
EU:n komission tiedottaja Gunnar Wiegand kertoi maanantaina, että YK on pyytänyt EU:ta ottamaan itselleen Bosnian poliisivoimien kouluttamisen, jos Yhdysvallat toteuttaa uhkauksensa keskiviikkona.
EU on jo suostunut ottamaan tämän tehtävän YK:lta vasta vuodenvaihteessa, ja siihen ryhtyminen muutaman päivän varoitusajalla tulisi tekemään tiukkaa, arveli Wiegand.
Britannian ulkoministeri Jack Straw kertoi aloittaneensa tiiviit neuvottelut amerikkalaisen virkaveljensä Colin Powellin kanssa estääkseen Yhdysvaltain vetäytymisen Bosnia-Hertsegovinasta.
"Yritämme hälventää Yhdysvaltain pelkoa", Straw sanoi Britannian yleisradiolle BBC:lle.
Yhdysvallat
rauhoitteli
Yhdysvaltain Bosnian-suurlähettiläs Clifford Bond vakuutti maanantaina illansuussa, että 2 500 miehen vahvuiset amerikkalaiset Sfor-sotilaat pysyvät Bosniassa osana 19 000 miehen rauhanturvajoukkoja.
Hän muistutti, että YK:n valtuuttamien, mutta Nato-johtoisten Sfor-rauhanturvajoukkojen rauhanturvatehtävä perustuu Daytonin rauhansopimukseen ja sen toimeenpanoneuvoston päätöksiin. Se ei ole siten riippuvainen YK:n valtuutuksesta.
"Strateginen sitoutumisemme Balkaniin ja Bosniaan on edelleen vahva", suurlähettiläs Bond sanoi.
Diplomaatit pitivät kuitenkin edelleen mahdollisena, että Yhdysvallat vetää yksipuolisella päätöksellä joukkonsa Bosniasta.
Tämä heikentäisi Sforin tietoliikennettä ja tiedustelua ja sillä voisi tarkkailijoiden mukaan olla vakavia seurauksia Kosovossa oleville 30 000 miehen Kfor-rauhanturvajoukoille.
"Teoriassa se voisi räjäyttää koko Kosovon rauhanturvatehtävän ja lopettaa sen. Kieltäydyn edes ajattelemasta, että sellaista voisi tapahtua", sanoi entinen Balkanin-lähettiläs Carl Bildt.