Miinalaivan päällikkönä toiminut 36-vuotias upseeri tuomittiin Helsingin hovioikeudessa keskiviikkona tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta.
Upseeri sai Nato-asiakirjojen kopioiden huolimattomasta käsittelystä rangaistukseksi 20 päiväsakkoa eli yhteensä 390 euroa sakkoja.
Nato-asiakirjoja sisältäneet jätesäkit löytyivät keväällä 2001 Mynämäeltä tien varresta hiekkakuopasta.
Upseeri oli yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittaessaan käyttänyt diplomityönsä lähteenä muun muassa kolmea julkaisematonta Naton rauhankumppanuustoimintaa käsitellyttä asiakirjaa.
Muuttaessaan Espoosta omakotitalosta perheinensä pois syksyllä 1999 oli taloon jäänyt neljän-viiden jätesäkin verran roskia.
Talon uusi omistaja todisti oikeudessa keskustelleensa upseerin kanssa taloon jääneistä roskista.
Uusi omistaja oli lastannut roskasäkit peräkärryyn ja hänen isänsä oli luvannut viedä jätesäkit kaatopaikalle. Isä olikin loppujen lopuksi jättänyt osan säkeistä hiekkakuoppaan Mynämäellä.
Upseerin diplomityön lähdeluettelon mukaan hän oli käyttänyt työssään samoja asiakirjoja kuin hiekkakuopalta löytyi.
Hiekkakuopalta löytyneet salassa pidettävät Suomen ja Naton asiakirjat päätyivät iltapäivälehden toimittajalle. Papereiden löytymisestä julkaistiin lehdessä juttu maaliskuun lopulla 2001.
Upseeri kiisti syytteen tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta. Hän myönsi hovioikeudessa opiskelleensa ja kirjoittaneensa diplomityötään myös kotonaan.
Mies vakuutti kuitenkin, että oli ennen muuttoa laittanut kopioimansa paperit jätesäkkeihin ja toimittanut Maanpuolustuskorkeakoululle poltettaviksi kaikki sellaiset asiakirjat, joita ei tarvinnut palauttaa puolustusvoimille.
Lisäksi upseerin mukaan vuonna 1999 ei myöskään ollut ohjeistusta siitä, miten Nato-asiakirjoja tuli käsitellä.
Hovioikeus taas katsoi, että upseereiden tulisi viran puolesta olla tietoisia asiakirjojen salassapitoon liittyvistä merkinnöistä.
Hovioikeuden mielestä upseeri oli jättänyt huolehtimatta siitä, että salassa pidettäviä asiakirjoja ei jää muuton yhteydessä ulkopuolisten saataville. Myöskään upseerin syyllisyyttä ei ole näin ollen pidettävä erityisen vähäisenä.
Hiekkakuoppaan joutuneet asiakirjat olivat niin sanottuja ETS eli ei tietoja sivullisille -asiakirjoja.
Oikeudessa todistajana kuullun puolustusvoimien tietoturvallisuuspäällikön mielestä hiekkakuopasta löytyneet asiakirjat eivät kuitenkaan olisi sisältäneet kovin merkittävää salaista tietoa.
Kolmen eri pääesikunnan osaston lausuntojen mukaan asiakirjojen julkitulosta ei sinänsä ole aiheutunut vahinkoa Suomelle tai puolustusvoimille.
Asiakirjat eivät kuitenkaan olleet julkisia, eikä puolustusvoimat voinut luokitella Nato-papereita toiseen turvallisuusluokkaan kuin mihin Nato oli ne luokitellut.
Koska juttu oli sotilasoikeudenkäyntiasia, sen ensimmäinen käsittelyaste oli hovioikeus.
Juttuun liittyneet pääesikunnan turvallisuusosaston salassa pidettävä käsky ja Nato-asiakirjat määrättiin pidettäväksi salassa 20 vuoden ajan eli 11. 3.2023 asti.