Tasavallan presidentin perinteinen uudenvuodenpuhe kuuluu monessa suomalaiskodissa tärkeimpiin vuoden vaihtumisen rituaaleihin. Poliittiselta sisällöltään valtionpäämiehen suoraan kansalaisille osoittama puhe on ollut yleensä vähemmän merkityksellinen.
Viime vuonna Tarja Halosen uudenvuodenpuheen turvallisuuspoliittiseen osaan sisältyi selkeä linjaus: Maan turvallisuuspolitiikalla pitää olla kansan tuki. Tämänvuotinen puhe ei tuonut keskusteluun Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä presidentin varsinaisesti mitään uutta.
Halonen totesi tulevan puolustusselonteon valmistelun sujuneen hyvässä yhteistyössä ja korosti kahta asiaa: Suomeen ei kohdistu sellaista turvallisuusuhkaa, joka sinällään edellyttäisi muuttamaan turvallisuuspoliittista perusratkaisuamme. Toiseksi hän sanoi Suomen puolustuksen olevan aina ensi sijassa omalla vastuullamme, riippumatta siitä olemmeko "liittokunnan" jäseniä vai emme.
Halonen ei nyt lähtenyt erittelemään itse hiljattain esille ottamaansa tasavallan presidentin roolia ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaamisessa ja johtamisessa. Hän kiitteli EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämistä ja unionin turvatakuulausekkeesta saavuttamaa kompromissia, mutta ei lähtenyt arvioimaan lausekkeen merkitystä Suomelle sen enempää.
Kansainvälisen turvallisuustilanteen arviontikin jäi puheessa vähiin. Esimerkiksi Irakin kysymyksen hän sivuutti puheessaan kokonaan.
Halosen neljännen uudenvuodenpuheen keskeisin sisältö oli tällä kertaa hänen mieliaiheessaan globalisaatiossa. Presidentti toivoi maan hallitukselta ja työmarkkinajärjestöiltä määrätietoista paneutumista ilmiön vaikutuksiin ja sen hallintaan. Globalisaatiokysymykset olivat esillä myös Halosen viimevuotisessa puheessa ja vuonna 2002.
Tähän mennessä Halonen on ehtinyt pitää neljä uudenvuodenpuhetta, joissa on käyty läpi lavealti niin kansainvälisiä kuin kotimaisiakin kysymyksiä. Presidentillä on ollut myös tapana ilmaista huolestuneisuutensa jostain ajankohtaisesta ilmiöstä tai asiasta. Tänä vuonna presidentti korosti lasten mielenterveyden hoidon tärkeyttä. Viime vuonna hän kantoi huolta liikennekuolemien vähenemisen pysähtymisestä ja piittaamattomuudesta liikenteessä.
Vuonna 2002 Halonen ilmaisi järkytyksensä ja huolensa nuorten raaoista väkivallanteoista. Ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan vuonna 2001 hän puuttui suvaitsemattomuuteen ja maahanmuuttajien kohteluun. Samaan aiheeseen hän palasi tämänvuotisessakin puheessa.
Tänä vuonna presidentti ei nostanut esiin mitään yksittäistä kansallisesti tai maailmanlaajuisesti järkyttänyttä uutistapahtumaa. Kotimaisen Irak-skandaalin osalta hän totesi vain pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen nyt vakiinnuttaneen asemansa. Viime vuoden puheessaan Halonen palasi edellisenä syksynä Vantaan kauppakeskus Myyrmannin tuhoisaan pommi-iskuun ja vuoden 2002 puhetta hallitsivat syyskuun 11. päivän tapahtumat ja seuraamukset.
Presidentillä on ollut tapana käydä läpi myös keskeisiä Euroopan unioniin liittyviä kysymyksiä. Tavallisen kansalaisenkin kannalta hyvin merkityksellisen asian, EU:n laajenemisen 10 uudella jäsenmaalla Halonen sivuutti tällä kertaa lähes pelkällä maininnalla, mutta on puhunut aiheesta laajemmin aiempina vuosina.