Bryssel Nato ajautui maanantaina historiansa vaikeimpaan kriisiin, kun Ranska ja Belgia estivät maanantaina päätöksen Naton avustustoimien suunnittelusta Turkille mahdollisen Irakin sodan vuoksi. Saksa antoi myöhemmin tukensa kahden muun maan päätökselle.
Ensimmäisen kerran Naton historiassa Turkki pyysi konsultaatioita vedoten uhanalaiseen tilanteeseensa. Yhdysvallat oli tilanteesta ärsyyntynyt, ja Nato-suurlähettiläs Nicholas Burns sanoi Naton olevan uskottavuuskriisissä. Naton pääsihteeri George Robertson myönsi, että tilanne on vakava ja vaikea. "Tietyt jäsenmaat ovat estäneet avustuspyynnön. Pidän sitä häpeällisenä. Omat kansalaiset ja muut Naton jäsenmaat tuomitsevat nämä maat", ilmoitti Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld.
Yhdysvallat pyysi yli kolme viikkoa sitten Natolta apua Turkin puolustamiseen, koska Turkki voi joutua hyökkäyksen kohteeksi Yhdysvaltain käyttäessä Turkin aluetta sodankäyntiin Irakia vastaan. Turkki on periaatteessa suostunut siihen, mutta virallista päätöstä ei ole tehty. Nato-liittolaisten olisi tarkoitus antaa Awacs-tutkakoneita, Patriot-ohjuksia ja kemialliseen ja biologiseen sodankäyntiin erikoistuneita joukkoja Turkin suojelemiseen.
Turkki pyysi neuvotteluja
Ranskan ja Belgian esittämän veton jälkeen Turkki pyysi neuvotteluja vedoten Nato-sopimuksen artiklaan neljä, joka antaa jäsenmaalle oikeuden vedota muihin jäsenmaihin, jos se tuntee alueellisen yhtenäisyytensä tai turvallisuutensa uhatuksi. Pykälää pidetään esiasteena artiklalle viisi, joka velvoittaa jäsenmaat puolustamaan toisiaan.
"Toivon, että Nato nyt tajuaa, että heillä on velvollisuus avustaa Nato-maata, joka pyytää apua, ja artikla neljä tuo ratkaisun, joka varmistaa, että Turkkia ei aseteta vaaralle alttiiksi", sanoi Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell.
Pääsihteeri Robertson oli pyytänyt jäsenmaita ilmaisemaan kantansa maanantaiaamuna. Jos yksikään maa ei olisi ilmoittanut kielteistä kantaansa, Natossa olisi alkanut suunnittelutyö Turkin avustamiseksi mahdollisten hyökkäysten varalta. Ranska ja Belgia ilmoittivat kielteisen kantansa tuntia ennen määräaikaa. Turkin pyydettyä neuvotteluja Naton suurlähettiläiden kokousta jatkettiin iltapäivällä.
Belgia ei hyväksy "sodan logiikkaa"
Belgian ulkoministeri Louis Michel ilmoitti jo sunnuntaina Belgian estävän suunnittelutyön aloittamisen. Michelin mukaan hyväksyminen olisi merkinnyt "sodan logiikan" hyväksymistä.
"Ja juuri nyt on sanottava, että mahdollisuudet ratkaista konflikti rauhanomaisesti ovat käynnistymässä", Michel sanoi radiohaastattelussa.
Ranska, Belgia ja Saksa haluavat odottaa YK:n asetarkastajien johtajien Hans Blixin ja Mohamed ElBaradein seuraavaa raporttia, jonka he esittävät YK:n turvallisuusneuvostolle ensi perjantaina. Turkin ulkoministeri Yasar Yakis pyrki tyynnyttelemään tilanteen vakavuutta toteamalla, että kiistassa on enemmänkin kysymyksessä ajoituksesta kuin lopullisesta avun torjunnasta. "Periaatteessa tästä teemasta ei ole mielipide-eroja. Turkin puolustamista vastaan ei ole olemassa vetoa", Yakis sanoi.
Saksasta lähtee Patriot-ohjuksia
Saksan käyttäytyminen aiheutti Natossa suurta hämmennystä. Se ei vastustanut vetollaan päätöstä virallisesti, mutta ilmoitti kokouksessa kannattavansa Ranskan ja Belgian vetoa. Saksa on kuitenkin jo aikaisemmin ilmoittanut antavansa Patriot-ohjuksia Turkin puolustustarpeisiin. Ne tosin sijoitetaan hollantilaisille alustoille.
Saksan kieltäytyessä kaikista mahdollisista päätöksistä, jopa YK:n johdolla, käynnistää sota Irakia vastaan Ranska on pitänyt kaikki mahdollisuudet auki. Se ei ole kertaakaan ilmoittanut, ettei se menisi mukaan sotaan, jos kaikki muut mahdollisuudet on käytetty loppuun.
Julkisuuteen vuodetut tiedot Saksan ja Ranskan yhteisestä rauhansuunnitelmasta ovat osoittautuneet perusteettomiksi, mikä on entisestään sekoittanut tilannetta ja lisännyt hämmennystä Saksan asennetta kohtaan.
Suomen johto EU:n
Irak-kokoukseen
EU:n puheenjohtajamaa Kreikka ilmoitti maanantaina kutsuvansa koolle EU:n ylimääräisen huippukokouksen ensi viikon maanantaiksi. "On tunnettua, että transatlanttisissa suhteissa on kriisi. Me kuitenkin uskomme, että tänä vaikea ajanjaksona molemmilla puolilla täytyy vallita tyyneys", kerrottiin Ateenan hallituslähteistä.