Itä-Virumaan maakunnan talous kasvaa tällä hetkellä nopeimmin Virossa. Jarruksi on kuitenkin muodostunut Narvajoen ylittävä vanha silta, joka tukkii Viron ja Venäjän välisen rajaliikenteen. Silta on Narvan kaupungin keskustassa.
- Itä-Virumaalla on kaikki mahdollisuudet nousta teollisen tuotannon keskukseksi Virossa ja päästä myös suurille Pietarin alueen markkinoille, uskoo suomalainen suursijoittaja, Trigon Capital -yhtiön toimitusjohtaja Joakim Helenius.
Heleniuksen sijoittajaryhmä on yksi harvoista suomalaisista, jotka ovat uskaltautuneet investoimaan venäjänkieliselle Itä-Virumaalle. Sijoittajayhtiöllä on Jöhvissa 2 000 lehmän maitotila ja Viron suurin ruukkukukkia tuottava puutarha.
Kukkien vienti Pietariin on juuri aloitettu. Tuotannon arvo on nyt 1,5 miljoonaa euroa, mutta se on tarkoitus lähes kymmenkertaistaa lähivuosina.
- Sillasta on tullut poliittinen kysymys, mutta se ratkeaa aikanaan. Itä-Virumaalla on myös imago-ongelma ja monet suomalaiset pelkäävät alueen venäjänkielisyyttä. Niitä on kuitenkin turha pelätä, Helenius vakuuttaa.
Itä-Virumaa kärsii yhä maineestaan taloudellisena takapajulana ja rikollisuuden ja sosiaalisten ongelmien pesänä. Maakunnan uusi johto on kuitenkin aloittanut vahvan imago- ja hankekampanjan, jossa korostetaan alueen luonnonvaroja, matkailun mahdollisuuksia, edullista työvoimaa ja sijaintia EU:n ulkorajalla.
Yhteistyökumppani, ei kilpailija
Virolaiset olisivat valmiita aloittaman uuden sillan ja rajaterminaalien rakentamisen vaikka heti. Itä-Virumaa haluaa kasvaa tavaraliikenteen logistiikkakeskukseksi EU:sta Venäjälle ja Aasiaan johtavalla kauppareitillä.
Kymenlaakson maakuntajohtaja Tapio Välinoro puhuu Kaakkois-Suomen, Itä-Viron ja Pietarin ympäristön kasvukolmiosta.
- Kaakkois-Suomen ei pidä nähdä Itä-Virumaata kilpailijana, vaan yhteistyökumppanina, ja mennä itse mukaan alueen kehittämiseen, sanoo Välinoro.
Narvan uutta rajanylityspaikkaa on suunniteltu jo 10 vuotta ja neuvotteluja on käyty sekä ministeri- että asiantuntijatahoilla, mutta tuloksia ei ole syntynyt. Viron ulkoministerin Urmas Paetin mielestä Venäjältä puuttuu poliittista tahtoa asian ratkaisemiseksi.
Narvassa pidetyssä alueen kehittämisseminaarissa Venäjän edustaja, Ivy-maiden asioista vastaava Vadim Gustov lupaili varovaisesti, että syksy voi tuoda ratkaisun ongelmaan.
Erityisen tuskastunut tilanteeseen on yrittäjä ja Viron pääministerinä kolmesti toiminut Tiit Vähi. Hän on mukana tärkeän Sillamäen sataman kehittämisessä ja johtaa alueen suurta metalli- ja kemian alan Silmet-yhtiötä.
- Me voisimme tehdä Venäjälle ilmaisen tarjouksen. Rahatkin ovat jo olemassa, nyt tarvitaan vaan konkreettisia päätöksiä, Vähi sanoo.
Turismia ja teollisuutta
Itä-Virumaa on suomalaisille edelleen jokseenkin tuntematon osa Viroa. Valtaosa suomalaisten sijoituksista ja matkailusta suuntautuu Tallinnaan, Pärnuun ja Saarenmaalle. Suomalaiset eivät ole tehneet yhtään sijoitusta Itä-Viron matkailuun.
Nyt Kotkan ja Sillamäen laivaliikenteen käynnistyttyä Itä-Viro tullee tutuksi yhä useammalle suomalaiselle. Matkailusta odotetaankin suurta vetonaulaa teollisuuden rinnalle alueen kehittämisessä.
Joakim Helenius näkee Itä-Virumaan yhtenä Viron kiinnostavimmista alueista heti Tallinnan ja Pärnu-Saarenmaa alueiden jälkeen. Hän ei esimerkiksi usko yliopistokaupunki Tarton mahdollisuuksiin nousta merkittäväksi kasvukeskukseksi.
- Itä-Virumalla on loistava tulevaisuus edellyttäen, että mm. työvoima- ja kielikysymykset osataan ratkaista. Työvoiman tuontia esimerkiksi Ukrainasta tai Venäjältä ei pidä pelätä, Helenius sanoo.
Itä-Virumaan maaherra Ago Silde suhtautuu venäjänkielisen työvoiman tuontiin hieman epäillen, muttei tyrmää ajatusta.
- Elämme maailmassa, jossa senkin on oltava mahdollista, Silde sanoo.