Karavaanarielämä: Asun­to­vau­nu on ou­lu­lais­pa­ris­kun­nan toinen koti

Juhannuksen lehti: Lue ju­han­nuk­sen nä­köis­leh­ti täältä

Nar­sis­tin voi pa­ran­taa

Persoonallisuushäiriöitä on pidetty pysyvinä vikoina, mutta nyt niitä on alettu hoitaa. Oulun yliopistollinen sairaala aloitti terapian viime keväänä.

Onko puolisosi tai työtoverisi narsisti? Lähde äkkiä, sillä narsisti ei muutu! Näinhän meitä on neuvottu, mutta neuvo on väärä.

"Persoonallisuushäiriöihin on tullut hoitokeinoja. Useimpia voidaan auttaa", kertoo päihdepsykiatri Pekka Laine Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Persoonallisuushäiriöistä kärsii eri arvioiden mukaan 5-15 prosenttia väestöstä. Lääkärit ovat pitäneet häiriöiden diagnosointia turhana, koska hoitoa ei ole ollut. Nyt ajattelu on muuttunut. Esimerkiksi epävakaa persoonallisuus on saanut Käypä hoito -suosituksen.

"Monilla persoonallisuushäiriöillä on yhteinen tausta. Nämä ihmiset ovat usein kaltoinkohdeltuja tai hyväksikäytettyjä", Laine jatkaa.

Samantapainen kaltoinkohtelu tekee miehestä herkemmin narsistin ja naisesta epävakaan. Kaksi kolmasosaa narsisteista on miehiä ja kaksi kolmasosaa epävakaista naisia.

Oys aloitti viime huhtikuussa dialektisen käyttäytymisterapian persoonallisuushäiriöisille. Kahdeksan hengen ryhmässä käy eniten epävakaita persoonallisuuksia. Häiriöiden raja on kuitenkin häilyvä, ja osalla ihmisistä on piirteitä useista häiriöistä.

Terapia perustuu harjoitteluun. Potilaat opettelevat tietoisuustaitoja. He harjoittelevat tunnistamaan ja hallitsemaan tunteita, olemaan läsnä tässä hetkessä ja sietämään ahdinkoa.

"Nämä ihmiset eivät kykene tunnistamaan omia tunteitaan. Jos lapselle on sanottu, että olet inhottava, kun itket, hän tunnistaa itsensä inhottavana olentona, kun on paha mieli, vaikka kaikilla on oikeus tuntea pahaa oloa."

Ryhmä kokoontuu psykiatrian poliklinikalla kaksi tuntia viikossa, ja yksilöterapiaa on kerran viikossa. Hoito kestää kaksi vuotta. "Se riittää."

Hoitoa on alettu pikku hiljaa ottaa käyttöön eri puolilla maata. "Laajasti sitä ei ole vielä saatavilla, vaan se on tulevaisuuden hoitomuoto. Se on kustannustehokasta, kun kalliit sairaalahoidot vähenevät", Laine sanoo.

Itseapukirjallisuus auttaa lievästi persoonallisuushäiriöisiä. Oppaita on tarjolla paljon, koska aihepiiri on muodikas.

Laineen mielestä tietoisuustaitojen opettelu tekisi hyvää kaikille. Kyse on itsensä kehittämisestä: opetellaan katsomaan asioita muiden näkökulmasta ja sietämään pettymyksiä.

Persoonallisuushäiriöistä kärsii usein eniten ympäristö, muttei persoonallisuushäiriöiselläkään helppoa ole. Normeista poikkeava käytös johtaa herkästi ihmissuhdeongelmiin.

Narsistille tekee hyvää tiedostaa olevansa itsekäs. Jos hän ei tätä tiedosta, hän ajautuu ihmissuhteissaan jatkuvasti sietämättömään ulkopuolisuuden tunteeseen. Toinen vaihtoehto on opetella toimimaan tietoisesti epäitsekkäästi, ja kaikki hyötyvät.

Osin häiriöt ovat myös synnynnäisiä. Hyvän perheen kivojen lasten sekaan voi syntyä yksi hankala psykopaatti.


Psykopaatti ja narsisti
ovat suosittuja pilkkanimiä entisille puolisoille, mutta oikeasti diagnoosin voi tehdä vain ammattilainen. Lisäksi psykopaatti ja narsisti tarkoittavat eri asioita, vaikka moni pitää termejä synonyymeina.

"Ero psykopaatin ja narsistin välillä on siinä, että psykopaatti ei tiedä, mitä empatia on, eikä kaipaa sitä. Narsisti ei tunne sitä, mutta kaipaa kyllä itse", Laine vertaa.

Narsistia voidaan auttaa, kaikkia persoonallisuushäiriöisiä ei. Psykopaatit jäävät vielä pitkälti avun ulkopuolelle.

Persoonallisuushäiriö ei ole pelkästään ikävä asia. Laine muistuttaa, että suuri osa julkkiksista on älykkäitä narsisteja. "Ei kukaan halua esittää telkkarissa isojen yleisöjen edessä huumoria tai taidetta, jos hänellä ei ole narsistisia puolia. Saamme olla monille narsisteille kiitollisia siitä, että meillä on kulttuuri."