Narnia-sarjasta tunnettu Clive Staples Lewis syntyi Belfastissa 1898 ja kuoli Oxfordissa 65-vuotispäivänsä kynnyksellä 1963.
Narnia on vain yksi Lewisin ansioista. Hän oli kirjailija ja kirjallisuudentutkija, joka julkaisi miltei 40 kirjaa, esimerkiksi elämänkatsomuksellisen Paholaisen kirjeopiston (1942).
Julkiateistina tunnettu Lewis koki kääntymyksen vuonna 1929, ja hänestä tuli suosittu kristinuskon puhuja. Uskoon tulonsa vaiheita hän kuvaa elämäkerrassaan Ilon yllättämä (1955).
Lewis oli omalaatuinen persoona, omien sanojensa mukaan "ikuinen poikamies", joka opiskeluaikana hullaantui äitinsä ikäiseen naiseen ja elätti tätä tyttärineen yhteistaloudessa 30 vuotta.
Lewisin mielestä naimattomien oli kuitenkin elettävä selibaatissa. Itse hän avioitui vasta vuonna 1956 amerikkalaisen kirjailijan Joy Davidmanin kanssa, joka kuoli syöpään jo 1960. Vaimonsa kuoleman jälkeen Lewis huolehti tämän kahdesta pojasta.
Terävä-älyisellä Lewisilla oli vaikeuksia matematiikassa ja pallopeleissä. Hän inhosi urkumusiikkia ja rakasti islantilaisia saagoja. Hän jopa opetteli muinaisislantia. Kielimiehenä hän käytti päiväkirjassaan muinaisenglantia ja saattoi luennoida latinaksi.
Lewisilla oli vaikutusvaltaa. Hänen naispappeuden vastainen kirjoituksensa vuonna 1948 sai aikaan sen, että Englannissa naisten pappisvihkimys aloitettiin vasta vuonna 1994. Älyllisesti hän kuitenkin oli avoin. Hän esimerkiksi käsitteli strip teasea kristinuskon kannalta.
Hän esitti oletuksen, että saavuttaisiin maahan, "jossa on mahdollista vetää teatteri täyteen yleisöä pelkästään tuomalla näyttämölle kannella peitetty lautanen ja sitten hitaasti nostamalla kantta ja antamalla kaikkien nähdä juuri ennen valojen sammumista, että lautasella on lampaankyljys tai pekoninpalanen. Eikö silloin mieleen tulisi, että jokin ruokahaluunn liittyvä asia on tuossa maassa mennyt vikaan?"
Narnian tarinat (1950-56) saivat alkunsa kuvasta, joka oli ollut Lewisin mielessä 16-vuotiaasta.
Nelikymppisenä hän ryhtyi kirjoittamaan tarinoista ensimmäistä, Velhoa ja leijonaa. Kun Aslan-leijonan hahmo "loikkasi tarinaan", se veti esiin kuusi muutakin Narnia-tarinaa. Lewis ei oikeastaan tuntenut lapsia, mutta hyvän tarinan luonne oli hänelle selvä: "Lastenkertomus, josta vain lapset nauttivat, on huono lastenkertomus."
Greenin ja Hooperin kirjoittama teos on "englantilaisen" hillitty ja perusteellinen kirjallisuudentutkimuksellinen biografia, johon kuitenkin kaipaisi selkeää aikataulukkoa Lewisin elämänkulusta.
Päivän ja kuukauden tekijät mainitsevat tarkoin, mutta vuosiluvun varmistaakseen on selailtava sivuja taaksepäin. Muuten asiantuntevassa suomennoksessa vaivaa lause- ja sanajärjestyksen kiinnittyminen lähtökieleen.
Pilkuilla katkotut virkkeet ja runsaat sisälauseet vaikeuttavat sisällön hahmottamista.