Ruskeavalkoinen Nappi-bordercollie kulkee lammaslauman takana ja ohjaa sävyisästi liikkuvia eläimiä kohti ohjaajaa. Pillinvihellyksillä ja käskyillä koira muuttaa kulkusuuntaansa, hidastaa vauhtiaan tai painuu maahan. Myös ilman käskyä se huomaa, jos joku lammas yrittää laumasta karkuun ja toimii vaistonsa varassa.
"Paimentamisen pitää olla rauhallista. Koira ei saa purra eläimiä, jahdata niitä eikä aiheuttaa niille stressiä. Mitä tylsemmältä paimennus näyttää, sen parempi", naurahtaa tuposlainen koirankouluttaja ja lammastilallinen Minna Jokisaari. Jokisaari on koira-alan ammattilainen: vuosikymmenet koiraharrastuksessa ja nyt työskentely koirankouluttajana antavat vankan tietopohjan.
Nappi on nelivuotias paimen, Jokisaaren oman Eyespy-kennelin kasvatti. Napin ja kuuden Jokisaaren muun koiran paimennettavana on nykyisin reilut 40 lammasta, joita pidetään lihan ja villan vuoksi.
Koirat auttavat Jokisaarta siirtämään lampaat kuljetusautoon, laitumelle ja karsinaan. Lisäksi ne rauhoittavat ja pitävät lampaat paikallaan karsinassa, kun niille pitää tehdä hoitotoimenpiteitä tai laittaa vaikkapa korvamerkit. Lypsykarjatiloilla paimenet auttavat lisäksi esimerkiksi lehmien ohjaamisessa lypsyasemalle.
"On olemassa sanonta, että mitä lihavampi lampuri, sitä parempi koira. Se on totta: koiran kanssa tulee laiskaksi. On niin helppoa lähettää koira hakemaan lampaat isolta laitumelta", Jokisaari sanoo.
Jokisaaren mielestä paimenkoiran kanssa on niin lumoavaa työskennellä, että hänellä on jäänyt aiemmat harrastukset agility ja tottelevaisuuskokeet melkein kokonaan.
Suomessa on Suomen paimenkoirayhdistyksen arvion mukaan käytössä 500-700 koiraa. "Koiria tarvitaan enimmäkseen niillä tiloilla, joissa on karjaa, jota joudutaan liikuttelemaan laitumella tai tarhassa", yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Teittinen kertoo.
"Paimenkoirien määrä on pikku hiljaa lisääntymässä sitä mukaa, kun kokemukset kasvavat ja yhdistyksen toiminta laajenee. Pelkkä koira ei ole itseisarvo, sillä vaaditaan koulutusta ja kiinnostuneisuutta ennen kuin koira on apuna oikeissa töissä. Koira kuitenkin tarvitsee koulutuksen ja muun huolenpidon."
Vaikka Minna Jokisaari hankki lampaita koiraharrastuksen innoittamana, ovat paimentavat koirat kuitenkin yleensä maatiloilla työkoneita siinä missä lehmät ja lampaatkin. Todistetusti toimiva koira rinnastetaan myös verotuksessa tuotantoeläimiin, joten se on vähennyskelpoinen.
"Toimiva paimenkoira on monella tilalla korvaamaton apuri, jota ilman tila ei tule toimeen. Kouluttamaton tai ilman työtä oleva koira on kuitenkin helposti todellinen kiusankappale ja jopa vaarallinen eläimiä ja niiden hoitajia kohtaan", Teittinen muistuttaa koulutuksen tärkeydestä.
Paimenkoiran voi antaa ammattilaiselle koulutettavaksi tai maanviljelijä voi kouluttaa sen itse esimerkiksi Paimenkoirayhdistyksen ja kasvattajan avulla. Tulevan paimenen ura aloitetaan sytyttelyllä, joka tarkoittaa koiran paimennusvietin herättämistä.
"Kun koira on syttynyt lampaille, aletaan koiraa pikku hiljaa opettaa ohjaamiseen. Koiran halutaan pysyttelevän järkevän matkan päässä eläimistä ja sille opetetaan myös hallintaa. Sanotaan, että koulutus kestää vuoden jalkaa kohti, mutta jo ensimmäisen vuoden jälkeen koirasta on hyötyä", myös muiden koiria paimennukseen opettava Jokisaari sanoo.
Koiran lisäksi ohjaajan pitää opetella liikkumaan oikein ja auttamaan koiraa paimennettavien kanssa. Koira parantaa myös muiden tilan eläinten olosuhteita, kun ne pääsevät enemmän laitumelle ja saavat lisää elintilaa. Toimiva, koulutettu työkoira maatilalla on siis myös eettinen kysymys, Teittinen hoksauttaa.
Kalevan Koiran virka -sarjassa
tutustutaan muonansa eteen
oikeita töitä tekeviin koiriin. Koiran
virka -sarjan aiemmat osat on julkaistu 17.6., 22.4., 6.3. ja 20.2.