Kolumni

Naposteltavaa ja rouskuteltavaa sohvalle

Sain kutsun sirkansyöntikilpailuun. Pöydän ääreen istui viisi syöjää. Edessämme lautasella kellotti 150 grammaa paahdettuja sirkkoja.

Sain kutsun sirkansyöntikilpailuun. Pöydän ääreen istui viisi syöjää. Edessämme lautasella kellotti 150 grammaa paahdettuja sirkkoja. Yksi sirkka painaa noin 2 grammaa, joten annos tarkoitti noin 75:tä syötävää eläintä.

-

Chilillä maustetut sirkat piti noukkia syömäpuikoilla ja nauttia ripeästi, sillä nopein voittaisi. Kun kisailu pääsi vauhtiin, sain pian nosteltua kokonaisia sirkkaparvia suuhuni. Japanin matkalla vuosi sitten jotenkuten haltuun saatu puikkotaito palautui lihasmuistista.

Ihan pureskelematta en hyönteisiä kuitenkaan niellyt. Nehän saattaisivat kokonaisina lentää korvista ulos. Eikä ruokaa tarvitse muutenkaan ahmia, koska sitä on tarjolla Suomessa yllin kyllin ja enemmän kuin liikaa.

Kilpailun valvojan kello pysähtyi voittoaikaan 00.02,30.

Leikkimielinen sirkansyöntikilpailu käytiin kaksi viikkoa sitten Likis-lähiruokamarkkinoilla, joiden järjestelyt hoitivat Oulun ammattikorkeakoulun Oamkin agrologiopiskelijat. Hieno idea, erinomainen satokauden huipentuma, jossa voi maistella lähellä tuotettua ruokaa ja tehdä tuttavuutta paikallisten ruoantuottajien kanssa.

Hyönteisruokaa toi esille Mini Eines – Hyönteisistä einestä ja euroja -hanke. Oamk, ProAgria Oulu ry ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset sekä Luonnonvarakeskus Luke edistävät siinä yhdessä hyönteisten tuotantoa ja jalostusta Pohjois-Pohjanmaalla.

Maatalousministeriö salli kaksi vuotta sitten hyönteisten kasvattamisen, myynnin ja tarjoilun elintarvikkeena. Ruuaksi tarkoitetut eläimet vaivutetaan aluksi horrokseen pakkasessa. Hyönteisten tulee olla kokonaisia, ja kuivattuna niitä saa myös rouhia ja jauhaa. Hyönteisruoan turvallisuutta valvoo Ruokavirasto. Pakkausmerkinnöistä näkee, mistä ötökät ovat peräisin.

Suomessa tuotetaan ravinnoksi noin 2,5 miljoonaa kotisirkkaa vuodessa. Sirkkoja kehutaan proteiinin lähteeksi, joka voi korvata pieneltä osin lihaa ruokavaliossa. Luomuruokaa hyönteiset eivät kuitenkaan virallisesti ole.

Nyt etsitään uusia liiketoimintamalleja, miten hyönteiset sopisivat ruoaksi myös eläimille. Lisäksi sirkanlannasta jalostetaan luonnonmukaista, puutarhakasvien vastustuskykyä lisäävää lannoitetta.

Hyönteisten syönti ei ole mikään uusi ilmiö koko maapallon mittakaavassa. Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Australian alkuperäiskansojen keskuudessa hyönteisiä on popsittu iät ajat. Alkusuomalaiset metsästivät ja kalastivat ruokansa, mutta saattoivat he mutustella ötököitäkin. Hyönteiset katosivat ruokavaliosta, kun maanviljelys ja karjankasvatus mullistivat ihmisen ruokavalion.

Outous ja hyönteisten ulkonäkö vierastuttavat tai ällöttävät varmasti monia. Itse epäröisin, jos lautasella tarjottaisiin toukkia tai matoja. Vierastavia ennakkoluuloja on syytä vähentää. Esimerkiksi Porissa koululaisille ja kaupungin päättäjille tarjottiin syyskuussa hyönteisruokapäivänä hyönteisruokaa.

Monet tutkimukset ja tilastot vahvistavat, että ylipaino yleistyy läntisissä maissa. Teollinen ”roskaruoka” saattaa paljastua ihmiskunnan suurimmaksi uhkaksi. Kevyet ja luonnonmukaisesti maustetut sirkat ovat itse kullekin terve vaihtoehto silloin, kun tekee mieli napostella ja rouskutella sohvalla.

Lopuksi pari tarinaa aina niin tunnelmallisista lihakaupoista. Kauko Käyhkö kysyi lihamyyjältä: Saako maksaa? – Ei ole maksaa, mutta käykö keuhko? Ja kerran yksi lihakaupan asiakas kysyi: Saako täällä karjua ja potkia? – Valitettavasti ei, mutta maksaa ja kärsiä saa.