Asutus on nyt Pohjois-Suomessa monin paikoin vielä harvempaa kuin EU-jäsenyyden alkaessa. Eurooppa-neuvoston hyväksymät kriteerit on pidettävä edelleen voimassa EU:n rakennerahoja jaettaessa.
Pohjois-Suomen maakuntaliitot vaativat täydestä syystä EU:n rakennerahojen jaon pitämistä ennallaan. Eteläsuomalaisilta poliitikoilta on kohtuutonta ahneutta yrittää siirtää EU-rahaa pois alueelta, jossa sen myöntämisen perusteet ovat edelleen olemassa.
Suomeen vuosina 2007-2013 tulevasta reilun 1,5 miljardin euron rakennekehityspotista Pohjois-Suomen osuus on EU:n viime joulukuussa tehdyn budjettiratkaisun mukaan 455 miljoonaa euroa. Työministeriö on yllättäen kyseenalaistanut EU:n komission tekemän jaon. Ministeriö leikkaisi Pohjois-Suomen potista 81 miljoonaa euroa Etelä-Suomen rakennemuutosalueiden hyväksi.
Kuten Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampinen muistutti Kalevassa, jokaisen maan rakennerahat on laskettu Eurooppa-neuvoston hyväksymien kriteerien mukaan. Pohjois-Suomen osuus tuli harvan asutuksen perusteella, ei joidenkin eteläsuomalaisten paikkakuntien rakenteiden muuttumisen takia.
Jopa kateus näyttää olevan ainakin osin eteläsuomalaisten poliitikkojen pontimena, kun he vaativat rakennerahojen uusjakoa. He vetoavat siihen, että Pohjois-Pohjanmaalla on viime vuosina mennyt taloudellisten mittarien mukaan hyvin. Osin näkemys päteekin, mutta viime aikoina it-alan työpaikkojen vähennykset ovat iskeneet raskaasti juuri Pohjois-Pohjanmaalle. Alan viimeisimmät raskaat uutiset on kuultu Kempeleestä ja Oulaisista.
Lappi kuuluu puolestaan Suomen vaikeimpiin työttömyysalueisiin kuten maakuntajohtaja Esko Lotvonen muistuttaa. Maakunnassa on jo mietitty tärkeitä, työllistäviä ja kannattavia hankkeita rakennerahojen varalle.
Viime viikkoina paljon huomiota saanut Kemijärven matkustajajunayhteys säilyy pitkällä tähtäimellä vain, jos Rovaniemen ja Kemijärven välinen rataosuus sähköistetään. Perinteinen matkustajaliikenne makuuvaunuineen on Koillis-Lapin matkailun peruspilareita. Maakuntaliitto varautui järjestämään osarahoitusta sähköistämiselle rakennerahoista.
Lotvosen esiin nostamat Lapin innovaatioympäristön kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ansaitsevat nekin rahansa. Jos Lapin kohdalla toteutuisi työministeriön kaavailema 40 miljoonan euron leikkaus, moni hanke jää toteutumatta. Todellinen lovi on puolta suurempi, sillä EU edellyttää rakennerahojensa lisäksi samansuuruista kansallista rahoitusta. Todellisuudessa työministeriö olisi siis viemässä Lapilta 80 miljoonaan euroa Etelä-Suomeen.
Rahojen siirto toteutettaisiin työministeriön kaavailun mukaan rahastojen välisellä temppuilulla. Rahaa siirrettäisiin aluekehitysrahastosta sosiaalirahastoon, josta sitä voitaisiin jakaa eteläiseen Suomeen.
Jakoa on valmistellut virkamiestyöryhmä sisäministeriön kansliapäällikön Antti Mykkäsen johdolla. Ryhmä ei päässyt sopuun rahojen kansallisesta jaosta. Ministerit eivät ole vielä ottaneet kiistaan julkisesti kantaa, mutta työministeriön näkemyksellä tiedetään olevan kannatusta SDP:n ministeriryhmässä. Pohjoisen maakuntaliittojen näkemyksillä on ymmärrystä keskustassa.
Maakuntaliitot kokoavat lähetystöä Helsinkiin. Lähetystössä mukana olevien on määrä keskustella asiasta ministereiden ja kansanedustajien kanssa ensi keskiviikkona. Rahastojen ohjelmatyön valmistelussa pitää olla valmiutta kuunnella alueita ja ottaa niiden perustellut kannat huomioon.