Polar 67°. Pohjoista taidetta Rovaniemen taidemuseossa 14.1.2007 saakka.
Kun pohjoista lähtöä olevat kuvataiteilijat matkasivat viime keväänä Kiinaan töineen, jäi kohtaamisesta jälkiä niin matkalaisiin kuin isäntiin. Kuvataiteilija Seppo Öfverströmin valitsema kymmenhenkinen joukko tuntuu vieläkin olevan häkellyksissä valtiovierastason vastaanotosta. Suuresta maasta ehdittiin kymmenessä päivässä kokea vain välähdyksiä. Niiden kaikuja ei taiteilijoiden mukaan töissä vielä näy, käynnissä on sulatteluvaihe.
Näyttelyhankkeen käynnistäjinä olivat Seppo Öfverström ja Suomi-Kiina -seuran puheenjohtaja Veli Rosenberg. Näyttelypaikka, Kiinan kansalliskirjaston näyttelyhalli, on Pekingin merkittävimpiä. Kiinalaisten vastavierailu Rovaniemen, Kemin ja Oulun taidemuseoihin on odotettavissa 2007.
Miten kiinalaiset sitten näkivät pohjoisen nykytaiteen? Taidegraafikko Irmeli Hulkko kertoo, että hänen teoksensa herättivät kalligrafisilla elementeillään kiinnostusta. Vain tekijän sukupuoli tuli kiinalaisille yllätyksenä oudon nimen takaa: näin suuria maalauksia naiselta!
Rovaniemen näyttely on Pekingin kokonaisuutta jonkin verran suppeampi. Taidemaalari Pekka Vesterisen teosryhmä puuttuu, se tuhoutui siirtokuljetuksessa täysin. Tilalla on Vesterisen teos Wihurin kokoelmasta.
Seppo Öfverström on koonnut yhteen joukon taiteilijoita, joiden teoksissa on suurista ulkoisista eroista huolimatta jotain yhteistä. Sitä on vaikea määritellä, ehkä se on syvyys pinnan takana, se ettei näitä kuvia voi sanoilla selittämällä tyhjentää.
Öfverströmin omissa teoksissa Shamaani ja Genesis tummat sävyt ja juuri tunnistettavat suuren hyönteisen muodot vievät arkitodellisuuden ohi, myyttiseen, unenomaiseen maailmaan. Pertti Lohiniva kertoo kuvissaan ihmisistä ja heidän suhteistaan, mutta pinnan rakenteilla ja väreillä herkuttelu nousee päällimmäiseksi.
Irmeli Hulkon kolmen maalauksen sarja on komea: pöllyävää lumea muistuttava Viima, Toukokuun vahva vihreän ja mustan kontrasti ja Pohjolan armoilla -maalauksen raju väriryöppy. Lauri Rankan grafiikan selkeissä muodoissa ja mustan ja harmaan käsittelyssä voi myös nähdä niitä kiinalaisia piirteitä, joita Hulkon töissä matkalla ihasteltiin. Juhani Tuomisen Türbe-sarja jatkuu. Telli Baban Türben metallihohto tekee pienistä maalauksista koristeellisia, ylellistä kangasta muistuttavia.
Sauli Miettunen on joukon ainoa kuvanveistäjä. Miettusen metalliset häkit ja rautalankatornit ovat kuin tilaan tuotuja kolmiulotteisia viivapiirroksia. Kuvataiteilija Iria Ciekca-Schmidt käyttää kalliomaalausten hahmoja kuvissaan. Niiden valo on taitavasti luotu, se tuntuu nousevan kuvan sisältä kerrosten lomasta.
Valokuvaaja Jukka Suvilehto poikkeaa muusta joukosta. Hänen kolme kuvaansa kertovat pohjoisen elämästä dokumentaristin tapaan. Uula Kontio toimi matkalla hovikuvaajana. Hänen valokuviaan ja video avajaisista on nähtävillä museon aulassa.