"Tarjous... Viisi kappaletta viikolla 24. Kenelle myyn deeäksää? Niitä en enää seitsemän jäljellä? Eurooppaan? Jenkeille? Tarvitaan lisää tavaraa... Tilasin jo!" Tunnelma sen kuin vain tiivistyy kysymysten ja vastausten sinkoillessa päin toisiaan.
"Tämähän on yhtä huutokauppaa", joku parahtaa.
Mistä tässä on kyse? "Ei me joudeta nyt vastaamaan!" kuuluu ärähdys tietokoneen näytön takaa. "Meillä on kauhea kiire, kun pitää myydä matkapuhelimia operaattoreille, ja maailmalla tapahtuu koko ajan kaikkea", Nanso Groupin brand manager Marja Kuutti-Sopanen selittää myynti- ja markkinointiosaston kiihkeää sananvaihtoa.
Mitä? Onko Suomen suurimpiin tekstiili- ja vaatetusalan yrityksiin lukeutuva Nanso tehnyt uuden aluevaltauksen?
Ei sentään. Ollaan Pohton Oulun-toimipisteen koulutustehdaslaboratoriossa, jossa joukko nansolaisia osallistuu esimiehille tarkoitettuun liiketoimintaharjoitukseen. Ideana on auttaa esimiehiä ymmärtämään liiketoiminnan eri osa-alueita.
"Toimintaympäristömme muuttuu koko ajan, ja myös henkilöstö tarvitsee uutta tietoa. Tärkeää tässä koulutuksessa on oppia ymmärtämään liiketoimintaa kokonaisvaltaisesti", huomauttaa Nanso Groupin toimitusjohtaja Pertti Lahervuori.
"On todella mielenkiintoista nähdä, miten homma toimii eri vaiheissa. Tässä joutuu myös huomaamaan, miten tärkeää on olla yhteydessä eri osastojen kanssa", huomauttaa mallitehtaan tuotesuunnitteluosaston palaveriin osallistuva myyntipäällikkö Juha Kuosa.
Sukkahousubisnes
vetää Venäjällä
"Kaupanteko on nyt pikkuisen erilaista kuin yrityksen alkuaikoina", Pohton koulun penkille itsekin päätynyt ja Nansoa seitsemän vuotta luotsannut Lahervuori naurahtaa.
Nokialla palkkavärjäämöksi vuonna 1921 perustettu perheyritys on kulkenut pitkän tien tähän päivään. Se on ennättänyt vuosien varrella neuloa muun muassa miesten kankaisia alushousuja, naisten alushepeniä, puuvillasukkia, T- paitoja sekä yöasuja. Uusimmissa mallistoissa on myös bambukuidusta valmistetutujat sukkia ja trikooasusteita.
Trikootuotteidensa ohella yritys tunnetaan erityisesti sukkahousuistaan, joita valmistetaan Euroopan pohjoisimmalla sukkahousutehtaalla Torniossa tätä nykyä noin yhdeksän miljoonaa paria vuodessa. "Tornion-tehdas on meille erittäin tärkeä", toimitusjohtaja Lahervuori painottaa.
Sukkahousubisneksessä Nansolla on Suomessa noin 60 prosentin markkinaosuus, ja se vetää myös Venäjällä. Viime vuonna yhtiön sukkahousuliiketoiminta kasvoi Venäjällä peräti
80 prosenttia.
"Venäjällä käydään periaatteessa ihan samanlaista kauppaa kuin lännessäkin, paitsi että Venäjän talous kehittyy valtavan nopeasti, ja siellä ihmiset laittavat länsimaisia suhteellisesti enemmän rahaan pukeutumiseen. Varsinkin naiset pukeutuvat naisellisesti ja arvostavat laadukkaita tuotteita", Lahervuori sanoo ja hymähtää Neuvostoliiton aikaisille muistikuville - tuolloinhan länsituristit myivät itäsisarilleen nailoneita suunnilleen suoraan omista jaloistaan.
Myymälä tulossa
myös Kiinaan
Viennin osuus Nanson liikevaihdosta on noin viidennes. Yhtiön suurimpia vientimaita ovat tätä nykyä Venäjä ja muut IVY-maat, Ruotsi, Norja ja Saksa. Yhtiö tähyää uusia markkinoita parhaillaan idästä. "Jos kaikki menee hyvin, ensimmäinen Nanson myymälä avataan keväällä Kiinassa", Lahervuori paljastaa.
Nanso on suomalaisittain harvinainen iso tekstiili- ja vaatetusalan yritys, koska se valmistaa edelleen osan tuotteistaan Suomessa. Alihankintaa Nansolla on lähinnä Venäjällä ja Virossa.
Kiinasta ja Intiasta se ostaa valmiita tuotteita yhteistyökumppaneiltaan. Yrityksen edustajat käyvät yhteistyökumppaneidensa tehtailla tarkastamassa työoloja. Samoin yhtiö pyrkii valvomaan käyttämiensä puuvillakehräämöjen työolosuhteita.
"Kilpailutilanteen vuoksi meidän on pakko valmistaa tuotteitamme eri maissa, mutta samalla pystymme pitämään osan tuotannostamme yhä Suomessa. Se on meille arvo sinänsä", Pertti Lahervuori sanoo.