Nanoteknologia on nyt muotia. Tähän verrattain uuteen, monitieteelliseen tutkimukseen on ladattu suuria tulevaisuudenodotuksia. Kiinnostus perustuu pitkälti siihen, että atomien ja molekyylien tasolla tehtävän nanoteknologian avulla aineesta voi löytyä uusia ominaisuuksia.
Nanon, eli millimetrin miljoonasosien mittakaavassa esimerkiksi sulamispiste voi muuttua ja sähkönjohtavuus poiketa totutusta. Näillä ominaisuuksilla on lähes rajaton määrä kaupallisia sovelluksia elektroniikassa, lääketieteessä, optiikassa ja materiaaliteknologiassa.
Tällä hetkellä tuotannossa on jo erilaisia komposiittimateriaaleja, joiden lujuus, paino tai kestävyys ovat paremmat perinteisiin materiaaleihin verrattuna. Esimerkiksi jääkiekossa ja tenniksessä huippu-urheilijat ovat siirtymässä nanokomposiittimailojen käyttöön.
Tuotannossa on muitakin sovelluksia, kuten keraaminen, naarmuuntumaton automaali ja nanopinnotteiset, likaantumattomat vaatteet. Silmälaseista ja muista lasipinnoista on pian luvassa huurtumattomia ja heijastelemattomia versioita.
Yhdysvaltojen kansallisen nanoteknologiahankkeen asiantuntijaryhmän mukaan kymmenen vuoden aikavälillä kehitetään uusia täsmälääkkeitä, tehokkaampia aurinkokennoja tai tehokas keino hiilipäästöjen torjuntaan.
Yli kahdenkymmenen vuoden päästä lääkkeitä annostellaan suoraan soluseinämien läpi, tietokoneet ovat täysoptisia ja energiaa tuotetaan ympäristön lämmön ja kemiallisten reaktioiden avulla. Asiantuntijoiden mukaan tulevaisuudessa sokeutta ja halvauksia hoidetaan hermokorvikkeilla.
"Näissä arvioissa on käytetty maailman parasta asiantuntemusta", sanoo Teknillisen korkeakoulun Uusien materiaalien keskuksen johtaja Runar Törnqvist. "Erityisesti keskipitkän aikavälin ennusteen takana on vahva teknillis-tieteellinen näyttö".
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta nyt tehtävää perustutkimusta voi soveltaa käytäntöön noin kymmenen vuoden päästä.
"Missään en ole nähnyt niin paljon kasvun mahdollisuuksia kuin nanoteknologiassa", sanoo Spinverse Oy:n toimitusjohtaja Pekka Koponen. Uusiin tuotteisiin, markkinoihin ja kasvuun erikoistunut Koponen oli luomassa Nokian ensimmäisen GSM-puhelimen älykorttiohjelmistoa Oulussa 1990-luvun alussa.
Koposen yritys kaupallistaa nanoteknologiaa siemenrahoituksella ja konsultoinnilla. Yritys koordinoi Tekesin FinNano-teknologiaohjelman noin 70 miljoonan euron rahoitusta. Hiljattain käynnistyneessä ohjelmassa on mukana noin 80 suomalaisyritystä, tärkeimmät tutkimuslaitokset ja kumppaneita 17 eri maasta.
Maailmalla alan tutkimukseen sijoitettu rahamäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa huimasti. Suomessa siihen panostetaan lähivuosina noin 300 miljoonan euron verran.
"Suomessa nanoteknologian osaaminen on tällä hetkellä vahvaa erityisesti elektroniikka-alalla. Nanomateriaaleja hyödynnetään muun muassa puolijohteiden valmistuksessa ja niiden käyttöä tutkitaan erilaisissa kulutus- ja teollisuuselektroniikan tuotteissa, kuten matkapuhelimissa", sanoo Pekka Koponen.
Myös Suomen metsäteollisuudelle nanoteknologia avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa paperinvalmistuksen tehostamisessa. Puukuiduista Suomessa ja Ruotsissa on kehitelty uusia materiaaleja, joille on käyttöä esimerkiksi autoteollisuudessa sisustusmateriaaleina.