"Kilpailun sijaan meidän on tehtävä yhteistyötä. Häviät, jos teet yksin." Näin vakuuttaa arvostettu professori Luke Lee Berkeleyn yliopistosta Kaliforniasta. Hän osallistuu vielä tänään perjantaina Oulussa jatkuvaan kaksipäiväiseen kansainväliseen kongressiin, jossa ensi kertaa tapaavat niin bio-, nano- kuin it-ihmisetkin.
"Tämä on vielä kovempaa kuin puolijohteiden tekeminen", professori vakuuttaa. Sillä biologiaa ei voi kontrolloida.
Tärkeää ei silti ole se, onko kokoluokka nanotasoa, millimetri tai metri, professori tuhahtaa. "Tärkeää on integrointi."
Tarvitaankin lisää systeemisuunnittelijoita ja insinöörejä, jotta pikkuruiset molekulaaritason mahdollisuudet esimerkiksi makrotasoa edustavassa veressä saadaan käyttöön, professori kertoo. "Muuten nanoa ei voi käsitellä."
"Kaikki tuottavat ohjelmistoja. Meiltä puuttuu hardware-ihmisiä", hän huolehtii ja kuuluttaa "puhtaita kokeita tutkivien" rinnalle laitteiden rakentajia, jotka todella "uskaltavat tehdä likaista työtä".
Suorastaan uhkana hän pitää sitä, että Yhdysvalloissa ei ehkä ole 20 vuoden kuluttua enää yhtään "perusinsinööriä".
"Egyptiläinen kulttuuri romahti siksi, että heillä oli liikaa softa-ihmisiä", professori vertaa ja toteaa, että seinäkirjoitukset olivat koodeja, kuten ohjelmistotkin.
Toinen ongelma on se, että perustutkijat kaikkoavat yhä kauemmaksi lääkäreistä. "Kuilu laajenee ja laajenee."
Luke Lee piti VTT:llä Oulussa viikon kurssin jo joitakin vuosia sitten. Nyt hän tuli uudestaan vastaperustetun biomolekulaarisen nanoteknologiakeskuksen johtajana. Oma 20 hengen laboratorio pyrkii luomaan ympäristön, jossa biologit, kemistit ja insinöörit voivat tavata.
Toistaiseksi ala kehittää vasta perusvälineistöä. Tavoitteena on kuitenkin tutustua solutason toimintaan niin, että voidaan tuottaa henkilökohtaisia täsmälääkkeitä.
Jos rahoitus järjestyy, Lee kaavailee yhteistyötä yli mantereiden ja polymeereille eli muoville perustuvia siruja esimerkiksi syövän hoitoon.
Professori ennakoi esimerkiksi kotikäyttöistä diagnoosia, jonka avulla voisi kontrolloida vaikka omien solujen rasvamäärää ja muuttaa elintapojaan tulosten mukaan.