Tekes hioo strategiaansa rajaamalla neljä teknologista painopistettä. Uusitut sisältölinjaukset nostavat vasta viime aikoina vauhtiin ponnistaneet nanoteknologian ja bioteknologian omiksi osaamislähtöisiksi painopisteikseen perinteikkäämpien tieto- ja viestintäteknologian ja materiaaliteknologian rinnalle. Myös sovellutuksissa puhaltavat muutosten tuulet, kertoo tuore Innovaatioista hyvinvointia -strategiajulkaisu.
Tuoreita linjauksia on viilattu yhdessä asiakkaiden ja eri sidosryhmien, kuten tutkimuslaitosten kanssa. Samalla vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin, joihin on Suomessa viime aikoina viitattu lukuisissa selonteoissa.
Viennissä varaa
Tekesin vuosittaisesta rahoituksesta tullaan suuntaamaan puolet teknologiaohjelmien määrittelemille painopistealueille. Toinen puoli jaetaan kysynnän mukaan kilpailuttaen teknologiaohjelmien ulkopuolelle.
Kohdennetuilla painopisteiden valinnoilla halutaan luoda mahdollisuudet teknologiahyppäyksille. Niille luvataan pitkäjänteistä tutkimusrahoitusta. Samalla linjataan ilmeisesti myös Suomen tarjontaa EU:n tutkimuksen puiteohjelmaa varten.
Joka tapauksessa kaiken teknologian kruunaa vasta liiketoimintaosaaminen. Asiakaslähtöisyyden ja pitkäjänteisen uudistumisen on määrä viitoittaa viidentenä painopisteenä jokaisen hankkeen etenemistä aina kansainvälistymistä myöten. Tätä varten mukaan haastetaan liiketoiminnan tutkijat.
Sisältölinjaukset on tehty osaamisen perusteella. Selvää vahvuutta osoittaakin jo se, että tieto- ja viestintäteknologioissa tuotanto nousee Suomessa jo 50 miljardiin euroon. Tällä ohittuu hipaisten metalliklusterin taso. Myös 65 prosenttia yritysten kehityspanostuksista kuluu tieto- ja viestintäteknologioihin. Haasteena on tietotekniikan jatkuva sulautuminen laitteisiin ja toimialojen hämärtyminen.
Kemian ja bioklusterilla jo lähes puolet tuotannosta suuntautuu vientiin. Varsinaisten bioteknologisten lääkesovellusten tuotto-odotukset lienevät tosin yhä hamassa tulevaisuudessa. Kunhan esimerkiksi monien pienten bio-osaamista omaavien tahojen verkottaminen onnistuu, Tekes näkee Suomella olevan mahdollisuuksia kasvattaa hyvinvointi- ja terveydenhuoltoalasta kansainvälisesti kilpailukykyinen teollisuusklusteri, joka myös yhdistää biotieteet tieto- ja viestintäteknologian kanssa.
Atomien ja molekyylien tasolla liikkuvasta poikkitieteellisestä nanoteknologiasta taas odotetaan apua niin terveyssektorille kuin ekotehokkuuteenkin. Osittain odotukset ovat ylioptimistisia, Tekes myöntää, mutta ennakoi toisaalta nanoteknologian parantavan nopeasti esimerkiksi ilmaisintekniikkaa, kuten elintarvikemerkintöjä.