Viime vaalikaudelta jäi käsittelemättä 226 kansanedustajan tekemää lakialoitetta. Koska valtiopäivät vaihtuivat, käsittelemättä jääneet lakialoitteet raukesivat.
Yksi eniten huomiota herättäneistä – ja nyt rauenneista – lakialoitteista oli kokoomuksen poliisikansanedustajan Kari Tolvasen esitys rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta.
Tolvanen halusi muuttaa rikoslain pykälää siten, että rikollisen ensikertalaisuuden määritelmää kiristetään. Nykylainsäädännössä ensikertalaiseksi katsotaan myös tuomittu rikollinen, jonka viimeisestä vankeuspäivästä on kulunut vähintään kolme vuotta.
Aloitteessaan Tolvanen halusi, että ensikertalaisuuden määräaika pidennetään viiteen vuoteen rikoksissa, joista voidaan tuomita vankeutta enintään kuusi vuotta.
Ensikertalaisuuden määräaika pitäisi Tolvasen mukaan nostaa kymmeneen vuoteen niissä rikoksissa, joista voidaan tuomita yli kuusi vuotta vankeutta. Tällaisia rikoksia ovat muun muassa törkeät pahoinpitelyt.
Marraskuussa 2013 jätetty aloite sai taakseen 42 allekirjoitusta, joista suurin osa tuli kokoomuksen kansanedustajilta. Aloite sai allekirjoituksia myös vihreiden, keskustan, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien, demarien ja Muutos 2011 -puolueen kansanedustajilta.
Vaikka aloite sai huomiota medioissa, se ei edennyt. Tolvanen sanoo, että yksittäisten kansanedustajien aloitteiden eteneminen on äärimmäisen harvinaista.
Tolvanen toivoo, että lakiesitys otettaisiin esille nykyisissä hallitusneuvotteluissa ja kirjattaisiin hallitusohjelmaan.
– Jos sitä ei kirjata hallitusohjelmaan, aion tehdä lakialoitteen uudelleen.
Ensikertalaisuuden määritelmä nousi puheenaiheeksi tällä viikolla, kun Ylen A2-illassa käsiteltiin rikostuomioita. Muun muassa nettipoliisi Marko Forss kysyi Twitterissä, kuka vastustaa muutosta, jotta ensikertalainen voisi olla vain kerran.
Tolvasen mielestä vakavissa henkeen kohdistuvissa rikoksissa, kuten tapoissa ja murhissa tekijä ei voisi koskaan olla ensikertalainen.
Tolvanen on aiemmin työskennellyt Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtajana ja kertoo, että monet rikolliset hyödynsivät ensikertalaisuutta.
Poliisikansanedustaja sanoo havainneensa, että etenkin koulutetut, akateemiset pedofiilit taktikoivat nykylainsäädännön kanssa.
– Tutkimme lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia 130–140 vuodessa. Seksuaalirikollisia oli monissa ammattiryhmissä ja sosiaaliluokissa.
– He, joilla oli akateemista taustaa, elivät usein siistimmin seuraavat kolme vuotta vankeuden jälkeen. Kun kolme vuotta oli umpeutunut, he alkoivat hakea kumppanuutta paljon avoimemmin. Se oli monille ihan tietoinen valinta, osa myönsi ihan tehneensä niin.
Tolvasen jättämä lakiesitys rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta.
Paljon keskustelua aiheutti myös perussuomalaisten kansanedustajan Mika Niikon joulukuussa 2012 jättämä lakialoite, jossa lääkärille annettaisiin oikeus kieltäytyä tekemästä aborttia vakaumuksensa johdosta.
Aloite sai taakseen 15 kansanedustajaa (yhden kristillisdemokraateista).
Raskauden keskeyttämisestä annettuun lakiin vaadittiin seuraavaa muutosta:
”Lääkärillä on oikeus vakaumukseensa perustuvista omantunnonsyistä kieltäytyä tekemästä lupapäätöstä raskauden keskeyttämisestä ja oikeus kieltäytyä raskauden keskeyttämisestä, jos sanotut tehtävät voidaan naisen terveyttä vaarantamatta hoitaa työnjaollisin järjestelyin ja jos ne eivät ole olennainen osa lääkärin virkatehtävistä. Sama vakaumusperusteinen kieltäytymisoikeus on myös muilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä.”
Niikon jättämä lakiesitys raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta.
Alkoholin mainontakielto herätti paljon närää viime vuoden loppupuolella. Tämän vuoden alussa voimaan astuneen lakimuutoksen myötä ravintolayrittäjien täytyy poistaa Facebook-sivuiltaan kommentit, joissa alkoholijuomia kommentoidaan myönteiseen sävyyn.
Myös muun muassa jakeluautojen kylkien alkoholia koskevat teippaukset kiellettiin.
Peräti seitsemän kansanedustajaa jätti viime vuoden puolella aloitteen alkoholilain 33 §:n muuttamisesta – ja ne kaikki raukesivat.
Seitsemän keskustan kansanedustajaa allekirjoitti Mikko Alatalontekemän lakialoitteen, jossa vaadittiin, että alkoholijuomien valmistusta harjoittava yritys saisi kertoa alkoholipitoisten tuotteidensa tuotetietoja valmisteen alkoholipitoisuudesta riippumatta.
Myös esimerkiksi kokoomuksen Timo Heinosen tekemässä aloitteessa vaadittiin muutoksia tämän vuoden alussa voimaan tulleeseen alkoholilakiin. Aloitteessa muun muassa ehdotettiin, etteivät alkoholimainonnan rajoitukset koskisi muun muassa sosiaalisessa mediassa ja kuljetustoiminnassa tapahtuvaa mainontaa.
Aloitteen allekirjoitti 21 kansanedustajaa.
Kokoomuksen Timo Heinosen lakialoite alkoholilain 33 §:n muuttamisesta.
Vähittäiskaupan ja muun muassa partureiden aukioloaikojen poikkeusluvat herättävät keskustelua säännöllisesti juhlapyhien aikaan. Kokoomuksen Lasse Männistö teki lakialoitteen vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
Aloitteessa esitettiin, että vähittäiskaupat sekä parturi-kampaamot saisivat harjoittaa liiketoimintaa normaaliin sunnuntaiaukiolon mukaisesti loppiaisena, helatorstaina ja helluntaina. Esityksen mukaan poikkeuslupaprosessi on turhaa byrokratiaa ja syö yrityksiltä jo ennestään niukkoja resursseja.
Aloitteen allekirjoitti 17 kokoomuksen ja yksi demarien kansanedustaja.
Lakiehdotus tulee eduskuntaan joko kansanedustajan tekemänä lakialoitteena tai hallituksen esityksenä. Hallitus antaa eduskunnalle vuosittain noin 220–300 lakiesitystä, ja kansanedustajien tekemiä lakialoitteita valmistuu noin 150–200.
Valtaosa lakimuutoksista tapahtuu hallituksen esityksistä. Yksittäisten kansanedustajien tekemistä lakialoitteista vuosittain vain muutama etenee laiksi.