Valtiokin haluaa jo karhujen leviävän länteen. Ihan totta! Näin ihanasti totesi maa- ja metsätalousministeriö viime viikolla kertoessaan, kuinka monta karhua ensi syksynä saa ampua. Valtio siis ainakin yrittää ohjata otsojen elämää.
Nallet ovat taas tapetilla. Juhannuksena ihmiset liikkuvat enemmän luonnossa eli näkevät tietenkin tavallista enemmän villejä eläimiä. Siitä seuraa etupäässä mielenkiintoisia otsikoita: Lapsiperhe kohtasi karhun. Karhu kävi lähes taajamassa. Karhu söi hirven
Tilanne on yleensä sellainen, että pikkuinen erauspoikanen, yli vuoden vanha nalle, löntystää kaikessa rauhassa metsätietä ja näkee ihmisen. Nalle nuuhkaisee ilmaa ja vaihtaa suuntaa.
Ihminen taas jähmettyy paikalleen ja miettii, pitäisikö heittäytyä hiekalle, huutaa apua vai juosta karkuun. Hän ei ehdi mitään näistä, sillä parissa sekunnissa nalle on kadonnut.
Ihminen ei sitten keksi muuta ratkaisua ongelmaan kuin soittaa poliisille ja iltapäivälehden toimitukseen.
Jos ministeriö onnistuu, kohtaamiset lisääntyvät. Onneksi.Jospa kaupunkilaisetkin vähitellen nöyrtyisivät siihen, että maailmassa on otuksia, joita ei täysin voi hallita. Otuksia, jotka ovat vahvempia, nopeampia kuin me. Otuksia, jotka ovat melkein yhtä arvaamattomia kuin ihmiset itse.
Vaarallisuudessaan ihminen tosin on vielä yliveto - ihmisellekin. Viime vuosisadalta muistetaan vain yksi onneton sattuma, jossa emonalle raapaisi miestä kohtalokkaasti.
Valtio on oikeilla jäljillä. Karhua ohjataan länteen myöntämällä kaatolupia sopivasti eri puolille maata. Ensi syksynä saa ampua yhteensä 79 karhua, mutta lupia on eniten Pohjois-Karjalassa ja poronhoitoalueella, sillä sieltä nallet eivät ampumalla lopu. Lännemmäksi ehtineet karhut saavat olla enemmän rauhassa.
Sisämaassa ja Länsi-Suomessa on vielä karhuille hyvää reviiriä jopa taajamien kupeessa. Siellä muutamista karhuista ei ole oikeasti kenellekään haittaa.
Suomessa elää yli 935 karhua, arvioivat tutkijat. Toisin sanoen jokaiselle karhulle on tilaa yli 300 neliökilometriä eli vaikkapa 10 kilometriä leveä ja 30 kilometriä pitkä kaistale.
Karhut eivät kilpaile ihmisen elintilasta tai ravinnosta, eivätkä ne syö ihmisiä. Yleensä karhu aloittaa ruokailun keväällä muurahaisateriasta ja yhdestä hirvestä. Sen jälkeen otus voi pitäytyä terveellisellä kasvislinjalla aina talviuniinsa saakka.
Annetaanhan tulokaslajienkin levitä, jos niistä ei ole uhkaa alkuperäisille. Puistolinnuksi tuotu kanadanhanhikin saa levittäytyä, koska lintu syö ja pesii eri paikoissa kuin merihanhi. Miksi ei sitten karhu?
Valitettavasti ministeriön hyvä tahto on vielä tehoton. Karhu ei levittämällä leviä eikä vähentämällä vähene, jos lakia ei muuteta. Kymmenenä vuotena karhuja on kaadettu selvästi vähemmän kuin olisi saanut.
Esimerkiksi viime vuonna jäätiin 22 karhun päähän kiintiöstä.
Jotta pyyntiluvista olisi mitään hyötyä, lakia pitäisi muuttaa. Jokohan olisi aika jatkaa metsästyskautta reilusta kahdesta kuukaudesta ja sallia taas haaskalta metsästys?
