Nälkäongelma ja teollisuusmaiden massiiviset maataloustuet nousivat puheenaiheeksi, kun YK:n Johannesburgin huippukokouksessa jatkettiin tiistaina kestävän kehityksen toimintaohjelman valmistelua. Kiistojen hälveneminen ei vaikuttanut olevan lähellä vielä toisena kokouspäivänä, vaikka neuvotteluja on käyty miltei yötä päivää.
Tiistaina Johannesburgin virallisten keskustelujen teemana oli maatalous ja etenkin maataloustuotannon tehostaminen kehitysmaissa.
Maaryhmien puheenvuoroissa korostettiin maatalouden olevan avainasemassa köyhyyden vähentämisen tavoitteen toteuttamisessa.
Esille nousivat jälleen koko kokousta varjostavat kiistat maailmankaupan säännöistä ja globalisaation hallinnasta, eikä yhteisymmärryksen löytyminen vaikuttanut olevan lähellä.
"Edistymistä on tapahtunut lähinnä vain sanitaation parantamista koskevissa tavoitteissa", arvioi isäntämaa Etelä-Afrikan edustaja uutistoimisto Reutersille.
Tiettävästi erikseen valitut maaryhmien edustajat jatkoivat kuitenkin kiistojen ratkomista suljettujen ovien takana. Viikonloppuna aloitetuissa neuvotteluissa on mukana arviolta 30 virkamiestä, mutta muita tietoja neuvotteluista ei juuri ole julkistettu.
"Kansalliset tuet lakkautettava"
Ponnekkaimmin virallisissa keskusteluissa esiintyivät kehitysmaat, jotka vaativat rikkaita teollisuusmaita lopettamaan kansallisten maataloustukien maksamisen. Tuet tuomittiin maailmankauppaa vääristäviksi ja kehitysmaiden tuotteiden viennin tukkeiksi.
Kädenojennuksen kehitysmaille teki jo maanantaina Maailmanpankki, joka arvioi maataloustuotannon tukien olevan merkittävä kehitysmaiden köyhyyttä syventävä ongelma. YK:n laskelmien mukaan teollisuusmaat maksavat vuositasolla maataloustukia yhteensä lähes 300 miljardia euroa, mikä on miltei kuusi kertaa enemmän kuin niiden yhteenlasketut kehitysapumaksatukset.
Puheenvuoroissa viitattiin myös maataloustuotannon ympäristöongelmiin. Huippukokouksessa työstettävässä toimintaohjelmassa yritetään päästä sopuun myös muun muassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.
Nälkäongelman voittamisen tärkeys sai puheissa myös käytännön korostuksia, sillä kokousmaa Etelä-Afrikan välittömässä ympäristössä arviolta 13 miljoonaa ihmistä uhkaa nälänhätä. Vuosina 1997-99 maailmassa arvioitiin olevan yhteensä 815 miljoonaa aliravittua ihmistä.