Miljardi ihmistä, kuudesosa maapallon väestä, elää aliravittuina. Nälän puolittaminen oli yksi YK:n vuosituhattavoitteista, mutta sitä ei ole pysytty toteuttamaan, ja aliravittujen määrä on päinvastoin kasvanut ennätysmäiseksi.
"Aikana jolloin maailmassa on enemmän nälkäisiä kuin koskaan aikaisemmin, ruoka-apua on vähemmän kuin miesmuistiin", totesi Josette Sheeran, YK:n elintarvikeohjelman WFP:n pääjohtaja, kun WFP ja elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO pyrkivät lokakuussa nälkäraportillaan ravistelemaan maailmaa.
Ensi viikon alussa FAO yrittää uudelleen. Valtionjohtajat ja ministerit kokoontuvat 16. marraskuuta lähtien Roomaan ruokakokoukseen. He haluavat sopia toimista, joilla voitaisiin kestävästi poistaa nälkää ja vähentää aliravitsemusta. Myös erilaisen ja monia teitä kulkevan ruoka-avun koordinaatio on tarpeen.
Talouskriisi tyhjensi
ruokalautasia
Ruokaturvan romahtaminen on kiusallista, kun krooninen nälkä ehti jo vähentyä 1980- ja 1990-luvuilla maatalouteen tehtyjen investointien ansiosta.
Kansainvälinen talouskriisi tyhjensi entisestään kehitysmaiden köyhien, maaseudulla asuvien ihmisten ruokalautasia ja paljasti FAO:n mukaan maailman elintarvikejärjestelmän heikkoudet ja uudistamistarpeen.
Talouskriisin ongelmat tulvivat kehitysmaihin rinnan maailmanlaajuisen ruokakriisin kanssa.
Monissa maissa on koettu jyrkkä pudotus vientituloissa, ulkomaisissa investoinneissa, kehitysavussa ja myös siirtotyöläisinä muualla työskentelevien maanmiesten rahalähetyksissä. Se näkyy väistämättä aliravitsemuksena.
Etiopia muistelee
1984:n nälkäkriisiä
Maailman nälkäongelmista valtaosa koskee runsasväestöistä Etelä-Aasiaa tai Saharan eteläpuolisia Afrikan maita.
Itä-Afrikassa Etiopiassa on tänä syksynä muistettu 25 vuoden takaista nälkäkatastrofia, jossa miljoona ihmistä menehtyi ja alueelta levinneet kuvat luurangonlaihoista ihmisistä järkyttivät muuta maailmaa.
Avustusjärjestöistä Oxfam on tänä syksynä kampanjoinut uuden katastrofin estämiseksi. Etiopiaa vuosia kiusannut kuivuus uhkaa nostaa aliravittujen määrän lähitulevaisuudessa Oxfamin mukaan 23 miljoonaan. Tänä syksynä sateita on tullut, mutta niiden vaikutus tuntuu vasta ajan myötä.
Suomen Addis Abeban suurlähettiläs Leo Olasvirta kertoo taannoisesta EU-kokouksesta, joka totesi ruoka-avun nälkäisille olevan jalomielistä humanitaarista toimintaa, mutta ongelmia pitäisi vähentää ennen kaikkea tukemalla maataloutta, neuvomalla viljelijöitä ja kehittämällä maanomistusoloja.
Ilmastonmuutos tuo
valtavia haasteita
Etiopia on esimerkki siitä, miten monenlaisiin tuloksiin voidaan tulla arvioitaessa köyhyydestä ja nälästä kärsivien määrää.
Suurlähettiläs Olasvirta kertoo, että Etiopiassa arvioidaan nyt olevan 6,2 miljoonaa ihmistä välittömän ruoka-avun tarpeessa. Suomi on juuri lahjoittanut 600 000 euroa Etiopiaan. Yhdysvalloista on tulossa 75 miljoonaa dollaria.
Etiopia kuuluu maailman kymmenen köyhimmän maan joukkoon. Siksi se tarvitsee normaaliaikanakin ruoka-apua ehkä 13 miljoonalle ihmiselle.
Väestönkasvu ja ilmastokriisi uhkaavat molemmat köyhän maan tulevaisuutta.
"Täällä on paljon puhuttu ilmaston kriisistä. Vakavien haasteiden edessä ollaan, jos alueen maalis- ja huhtikuiset lyhyet sateet jäävät ilmastonmuutoksen vuoksi kokonaan pois ja syksyiset pitkät sateet vähenevät ja jos väkiluku kasvaa 20 tai 30 vuodessa 80 miljoonasta ennustetusti 160 miljoonaan", suurlähettiläs Olasvirta miettii puhelinhaastattelussa.