Kiivaan talouskasvun ajat alkavat olla ohi koko OECD:n alueella, myös Suomessa. Taantumaa ei sentään ole näkyvissä, vaikka työvoimapula jarruttaakin jo tuotantoa.
Talouden vankka kasvu hiipuu, varoittaa Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD. Lohdullista on kuitenkin, että OECD tai mikään muukaan vakavasti otettava asiantuntijataho ei ennakoi taantumaa ainakaan vielä. Vauhti vain laantuu teollistuneissa maissa lähinnä Yhdysvaltain talouden hidastumisen takia. USA on maailman taloudelle edelleen veturi, jonka vauhdin hiipuminen tuntuu kaikkien länsimaiden viennissä.
Yhdysvalloissa on erityisiä vaikeuksia asuntokaupassa, jossa arvojen jyrkkä putoaminen on vienyt monet asuntovelalliset vaikeuksiin. Silti sielläkin kasvu jatkuu, joten 90-luvun alkuvuosien laman toistumista ei nykynäkymin tarvitse pelätä.
Suomen talouden kasvun OECD arvioi kutistuvan tämän vuoden kiivaasta 4,2 prosentin vauhdista ensi vuonna 2,9:ään ja 2,6 prosenttiin vuonna 2009. Kasvu olisi silti yhä kohtuullista, keskimääräistä kasvua nopeampaa. Suomalaiset asiantuntijat ovat ennakoineet sekä tälle että ensi vuodelle hieman suurempia lukuja. OECD:n mukaan tänä syksynä sovitut isot palkankorotukset uhkaavat vientiteollisuuden kilpailukykyä ja voimistavat inflaatiota.
Juuri palkkojen nousun tuoma ostovoiman kasvu saattaa kuitenkin pitää kotimarkkinat hyvässä vireessä. Tuoreen mittauksen mukaan kansalaisten luottamus omaan talouteensa on yhä hyvä.
Myös varoittavia ääniä on kuultu. Eduskunnan puhemies, aiemmin pitkään valtiovarainministerinä ja Euroopan investointipankin varapääjohtajana toiminut Sauli Niinistö moitti hiljan hallitusta liian auvoisien talousnäkymien esittämisestä. Niinistön mielestä etenkin julkisen talouden painolasti alkaa rasittaa Suomea.
Pääministeri Matti Vanhanen puolestaan näkee Turun Sanomien haastattelussa uhkakuvia vasta ensi vuosikymmenellä. Siitä tulee hänen mielestään paljon vaikeampi kuin nyt elettävästä. Erityistä huolta Vanhanen kantaa työvoiman määrän laskusta. Mitä pahemmaksi pula tekijöistä käy, sitä enemmän tuotanto tietysti kärsii.
Jo nyt työvoiman puute hidastaa rakennusalaa niin, että yritykset pystyvät Talotekniikkaliiton suhdannekatsauksen mukaan esimerkiksi Uudellamaalla vastaamaan vain 70 prosenttiin tarjouspyynnöistä. Muualla tilanne on hieman parempi, mutta koko maassa rakennuksille tarvittaisiin ammattilaisia enemmän kuin on tarjolla. Erityisiä pulmia on lähivuosina peruskorjauksissa, kun Suomen rakennuskanta vanhenee rinnan ammattiväen ikääntymisen kanssa.
Kohtaamme uuden vuosikymmenen kuitenkin vahvempana kuin kukaan uskalsi muutama vuosi sitten arvioida, pääministeri vakuuttaa. Hänen mukaansa asioihin on varauduttu hyvin. Osin se on totta, mutta työvoiman riittävyyden varmistamisessa on vielä paljon tekemistä.
Aivan ensimmäiseksi olisi huolehdittava siitä, että nuorisoa ei enää valmistu peruskoulusta suoraan työttömyyskortistoon ja saman tien syrjäytyneiksi. Keinoja sen välttämiseen on jo esitetty. Ne on vain otettava käyttöön. On tartuttava nykyistä varhemmin näkyvissä oleviin ongelmiin ja tehostettava ohjausta ammattiopintoihin tai työharjoitteluun. Ne ovat hyviä vaihtoehtoja joutilaaksi totuttamiselle.
Myös työperäistä maahanmuuttoa pitää edistää. Kova kysymys vain on, kuinka monet haluavat tulla tänne siinä vaiheessa, kun muukin Eurooppa kilpailee työvoimasta. Suomen ohella koko maanosa harmaantuu. Meillä pulma tosin tulee vastaan nopeammin ja laajempana kuin muualla.