Kansainvälisen ja kotimaisen talouden on koko vuoden povattu kääntyvän nousuun viimeistään syksyllä. Kasvumoottorit eivät ole käynnistyneet kunnolla missään. Talousnäkymät ja yritysten tulokset ovat ristiriidassa.
Kulunut vuosi on ollut talousennustajille vaikea. Kasvuennusteita on rukattu alaspäin, ja ennustukset käänteestä ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet pelkiksi toiveiksi. Tämä kertoo paitsi ennustamisen vaikeudesta myös epämääräisestä tilasta, jossa maailmantalous on ollut kohta vuoden päivät.
Epävarmuus on vienyt myös pohjaa odotuksilta, että EU, etenkin sen euroalue, olisi kasvun uusi ja itsenäinen moottori, eikä olisi riippuvainen Yhdysvaltain taloudellisesta tilasta. Kun Saksa yskii, Euroopan talous sairastaa. Kun Yhdysvallat yskii, koko maailmantalous sairastaa.
Kasvuodotuksia on sidottu pitkään yksityisen kulutuskysynnän varaan, mutta tämäkään reservi ei ole pohjaton eikä riskitön. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on jo varoitellut ottamasta liikaa velkaa. Terve talouskasvu ei voi pidemmän päälle nojata pelkästään kulutusjuhliin.
Keväällä ilmassa oli odotusta, että orastanut kasvu kääntäisi ennätysalhaisen korkotason nousuun. Sekään ei toteutunut. Korot ovat tulleet vuoden takaisesta reipasta alamäkeä kautta maailman. Koska ounasteltu kasvu on hyytynyt, korkotason odotetaan nyt laskevan lisää, vaikka Euroopan keskuspankki ei vielä antanutkaan signaalia tästä.
Sumea suhdannenäkymä on havaittavissa myös teollisuuden ja työnantajien TT:n tuoreesta suhdannebarometristä. Vuosien mittaan luotettavaksi osoittautunut barometri ennustaa, että tuotanto kasvaisi hivenen, mutta hidastuvalla vauhdilla. Pohjois-Suomen kannalta valoisaa on se, että teollisuuden ja rakentamisen suhdanneodotukset ovat korkealla ja muuta maata ylempänä.
Etelärannan maalaama talouskuva on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että pörssiyhtiöt näyttävät takovan tänä vuonna edellisvuotta huomattavasti parempaa tulosta, vaikka siitä riisuttaisiinkin Nokian tuoma lisä. Hyvä tuloskehitys on puolestaan ristiriidassa huonon pörssikehityksen kanssa. (HS 9.8.) Etenkin perinteisen teollisuuden yritykset ovat parantaneet tuloksiaan, osin myyntivoittojen, mutta myös toiminnan tehostamisen kautta.
Johtopäätös tästä on, että vaikka Suomen talousnäkymät eivät ole häävit, yritykset pystyvät tekemään olosuhteisiin nähden hyviä tuloksia. Kun liikevaihto laskee eikä vienti vedä ennätysvauhtia, tulosparannusta haetaan muuta kautta.
Työllisyyden kannalta tilanne ei ole lupaava. Vanha nyrkkisääntöhän on, että työllisyys kääntyy laskuun vasta kun talous kasvaa noin kolmen prosentin vauhtia. Ensi vuoden kasvuennusteet eivät nouse lähellekään tuota saranakohtaa. Kun yritykset hakevat parempaa tuloskuntoa toiminnan tehostamisesta, työttömyys pysyy piinallisen korkealla.
Epävarma talouskehitys tietää ensin vaikeita budjettineuvotteluja ja sitten vaikeita tuloneuvotteluja. TT:n puheenjohtaja Johannes Koroma pohjusti tuloneuvotteluja torstaina sanomalla, että edelliskerralla palkankorotukset mitoitettiin sittemmin epärealistisiksi osoittautuneiden kasvuennusteiden mukaan.
Hyvää ei tuloneuvottelujen ilmapiirin kannalta lupaa sekään, että teleyhtiö Soneran avainhenkilöt saivat viime keväänä muuta henkilökuntaa edullisempia optioita. Soneralaiset säilyttävät optiot, kun ja jos yhtiö fuusioituu ruotsalaisen Telian kanssa. Teliassa optioita ei tunneta.