Maanantai oli suomenpystykorva Nakulle suuri päivä. Koira säntäsi iltapäivällä kanalintujahtiin nopeudella, joka toi mieleen ohjuksen.
"Ehkä koira aistii, että nyt on tosi kysymyksessä", Nakun isäntä Ilkka Tuomikoski naureskeli, kun jahtikaveri katosi metsän siimekseen Ylivieskan Löytynniemessä.
Jahdin ensimmäisen tunnin aikana teeristä tai muista kanalinnuista ei näkynyt vilaustakaan. Naku haukkui etumaastossa muutaman kerran, mutta asetta kantanut Tuomikoski pysyi rauhallisena.
"Ovat varmaan vanhoja hajuja", Tuomikoski aprikoi ja hätisteli hirvikärpäsiä niskastaan.
Kesän riistakolmiolaskennat antoivat Ylivieskan alueen teeritiheydestä viitteellisen 11,3 linnun neliökilometriarvon.
"Kyllä täällä pitäisi lintuja siis olla. Toki olisi ollut parempi, jos olisimme päässeet Nakun kanssa metsään heti aamusta", aamupäivän töissä ahkeroinut Tuomikoski kiteytti.
Tuomikoskelle tärkeintä on pystykorvaperinteen vaaliminen. 1800-luvulla pystykorvat olivat tärkeässä roolissa, kun esi-isät hankkivat Suomen salomailta ruokaa perheilleen.
"Historian saatossa koirat ovat auttaneet ihmisiä ja ihmiset koiria. Nautin koiran kanssa kulkemisesta. Ei sillä ole väliä, saanko saalista vai en. Kyllä kotona ruokaa riittää - meille molemmille", Tuomikoski velmuili.
Metsästäjäin keskusjärjestön mukaan kanalintujahtiin osallistuu tänä vuonna vajaat 180 000 metsästäjää.
Eniten metsästäjät ampuvat teeriä. Viime vuoden teerisaalis oli yli 200 000 lintua.
Kainuun riistanhoitopiirin päällikkö Jukka Keränen aloitti kanalintujahdin Oulun riistanhoitopiirin puolella Kuusamossa. Myös Keränen oli liikkeellä koiran kanssa, koulutustarkoituksessa.
"Kanalintuihin kohdistuva metsästyspaine pienenee koko ajan. Kainuussa tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet väestön poismuutto sekä metsästäjien ikääntyminen", Keränen tiivisti.
Kainuun riistanhoitopiiri esitti hiljattain teerien tammikuisen talvimetsästyksen sallimista Pohjois-Suomessa. Eduskunnassakin esillä ollut ehdotus ei mennyt läpi. "Teerikanta kyllä kestäisi kahden viikon latvalinnustuksen", Keränen vakuutti.
Teerien ja pyiden tilannetta Keränen luonnehti hyväksi. Metsokin pärjää salomailla vielä kohtuullisesti.
Eniten asiantuntijoita huolestuttaa riekkokannan taantuminen. Muutamissa kunnissa lintu on jopa rauhoitettu.
"Näin laajaa riekon rauhoituspäätöstä ei Lapissa ole aiemmin tehty", Lapin riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja Urpo Kainulainen vahvisti.
Ilmaston lämpeneminen on sotkenut riekkojen elämän. Vähälumisina syksyinä valkea suojapuku ei suojaa, vaan paljastaa.