Muutamia voi soveltaa vaikkapa torstaina hyväksyttyyn kunta-alan neuvottelutulokseen.
Ilman koronakriisiä hoitajaliitoilla Tehyllä ja Superilla olisi ollut erinomainen sauma tavoitella kunnon diiliä, mutta kun valkoinen muuttui likimain yhdessä yössä mustaksi, niiden piti tyytyä laihaan kompromissiin. Korona nousi liittojen näkökulmasta maihin todella huonolla hetkellä.
Kuusen kurkottaminen olisi saattanut kuntatalouden kurjistuessa johtaa katajaan kapsahtamiseen. Palkkakuoppaa symboloivasta ojasta olisi kenties jouduttu syksyllä allikkoon. Allikko tarkoittaa sekä lammikkoa että avovetistä kohtaa keidassuolla. Sellaiseen ei ole ammattijärjestön viisasta vajota.
Syksyllä vasta vaikeaa olisi ollut
Torstaina saavutettu lopullinen yhteisymmärrys on merkittävä uutinen.
Kunta-alan sopimusten piirissä on noin 400 000 työntekijää ja viranhaltijaa. Se tarkoittaa arviolta 17 prosenttia Suomen kaikista työllisistä. Hoitohenkilökunnan ja sosiaalityöntekijöiden lisäksi joukkoon kuuluu opettajia, lääkäreitä ja muita korkeasti koulutettuja sekä muiden muassa monipuolinen joukko hallinnon ammattilaisia.
Neuvotteluprosessi – jota Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kutsui miinanraivaukseksi – oli poikkeuksellisen rankka.
Sen odotettiin johtavan sopimukseen vihdoin vapun alla, mutta tällöin Tehy ja Super hylkäsivät valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoesityksen. Muiden osapuolten pettymykseksi hoitajaliitot luonnehtivat esitystä yksiselitteisesti huonoksi.
Siihen nähden nyt syntynyt sopu oli yllätys. Suurin osa ennustajaukoista arveli koko ongelmakimpun siirtyvän syksyyn. Silloin sekä konkreettista että vertauskuvallista valoa olisi ollut luvassa vielä vähemmän.
Ei voittajia eikä häviäjiä
Pölyn laskeuduttua jupakasta on vaikea paikantaa voittajia tai häviäjiä.
Äkkiseltään hoitajaliittojen ja niiden johtajien, Tehyn Millariikka Rytkösen ja Superin Silja Paavolan, voi ajatella kärsineen tappion, mutta oli heillä neuvottelupöydästä tuoreitakin tuliaisia. Hoitajien kauan tavoittelema oma sote-sopimus tulee voimaan syksyllä 2021, ja kiky-tunnit poistuvat elokuun alussa.
Palkankorotusten taso vastaa yleistä linjaa. Se on hyvin etäällä alkuperäisistä tavoitteista, joiden realistisuus kuitenkin karkasi kevättalvella yhtä kauas kuin pilvet Rauli Badding Somerjoen kaihoilemassa laulussa.
Voittamisen ja häviämisen sijasta kyse oli lusikan ottamisesta kauniiseen käteen pöydän molemmilla puolilla. Sekin on sanonta, jonka soveltaminen on viisautta oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Suomi ei juuri nyt tarvitse yhtään ylimääräistä riitaa.