Etelä-Suomen kansallisia tukia koskevat neuvottelut maatalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) ja maatalouskomissaari Franz Fischlerin välillä päättyivät tuloksettomina myöhään keskiviikon vastaisena yönä. Ministeri Korkeaoja oli selvästi pettynyt, ettei neuvotteluissa saatu aikaan edistystä.
"Tärkeissä kohdissa komission ja Suomen näkemykset eroavat toisistaan", Korkeaoja myönsi.
Neuvotteluja jatketaan seuraavan kerran syyskuussa. Korkeaoja ja Fischler toivoivat vielä kesäkuussa, että neuvottelut saataisiin viedyksi loppuun heinäkuussa.
Ministerin mukaan olennainen kysymys on se, että osapuolet tulkitsevat eri tavalla jäsenyyssopimuksen 141 artiklaa eli Etelä-Suomen vakavia vaikeuksia koskevaa pykälää.
Komissiolle pykälä on siirtymäkauden järjestely, joka painottuu rakenneuudistuksiin. Suomen puolelta sen sijaan korostetaan alueen vakavia vaikeuksia. Se ei komissiolle kuitenkaan riitä yksin syyksi pykälän uudistusneuvotteluissa.
Komission tavoite
aleneva tuki
Komissio tavoittelee tuen tasaista alentamista ja rakenteellisia uudistuksia. Suomen lähtökohtana tiistaina olivat esitykset muun muassa investointitukien korotuksista ja sukupolvenvaihdosjärjestelyistä, joiden tarkoituksena on kasvattaa tilakokoa.
"Komissio oli osittain tyytyväinen Suomen esittämiin rakenneuudistuksiin. Myös tulotukipuolen esityksissä oli tiettyä edistystä", Korkeaoja kertoi.
Tällä hetkellä tulopuolen tuki maksetaan eläinkohtaisena. Nyt on esitetty uudistusta, jonka mukaan tukimäärä jaettaisiin eri sektoreille, kuten naudanlihalle ja siipi- ja sikasektorille. Suomi voisi päättä tuen jaosta sektoreiden kesken kannustavuuden mukaan.
Vakavien vaikeuksien tuki on kansallista tukea, jota maksetaan eteläisen Suomen kotieläin- ja kasvihuonetuotannolle. Tällä hetkellä sopimus on voimassa vuoden loppuun. Suomi tavoittelee neuvotteluissa sopimusta, joka olisi voimassa vuoteen 2013.
Komissio ei kuitenkaan aio tehdä pitempää sopimusta kuin vuoteen 2007. Silloin selviävät tulevien jäsenmaiden rakenneuudistuksiin tarvittavat varat. Uusi rahoituskausi alkaa vuoden 2007 alusta lähtien.
Komissio tyrmää
tukipotin korotuksen
Suomi esitti neuvotteluissa myös 40 miljoona euron lisää kansalliseen tuen maksamiseen. Vakavien vaikeuksien tuki on tänä vuonna 133,5 miljoonaa euroa. Lisämäärärahan vaatiminen törmäsi seinään, koska komissio nimenomaan lähtee siitä, että tuen on oltava alenevaa.
"Tämä oli selvä pettymys. Meillä oli toive, että kaikki palikat olisivat paikallaan, kun yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta ryhdytään soveltamaan. Olisi ollut hyvä, että tämäkin palikka olisi ollut paikallaan", Korkeaoja totesi.
Suomen tavoitteena neuvotteluissa on voida maksaa korotettua investointitukea myös pohjoisille alueille. Korkeaojan mukaan tavoitteena on nimenomaan löytää tasapainoinen ratkaisu koko maahan. Neuvottelujen tuloksena ei haluta alueiden eriarvoistumista maan sisällä.
Suomen kansalliset tuet ovat tänä vuonna yhteensä noin 590 miljoonaa euroa. Pohjoinen tuki on 350 miljoonaa euroa. Koko maahan maksetaan pinta-alatukea noin 100 miljoonaa euroa. EU maksaa maataloustukea 500 miljoonaa euroa.