"Näkkärin eli näkövammaisen liikkuminen kaupungilla ei ole ihan yksinkertaista", kertoo Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry:ssä toimiva Lasse Jalonen.
Näkövammaisille vaikeita paikkoja Oulusta löytyy.
Monet kiviportaikot ovat vaikeasti hahmotettavissa, vuoronumerot virastoissa nostavat hien pintaan eikä jalkakäytävillä ole turvallista liikkua liikennesääntöjen vastaisesti pyöräilevien seassa.
Kauppojen edessä milloin missäkin kohtaa seisovat mainostelineet ovat näkövammaisten kannalta hankalia. Myös joulunaikaan kadulla poltettavat tervatulet ovat vaarallisia.
Parannustakin on tapahtunut. Esimerkiksi Oulun kaupunginteatterin portaisiin saatiin pitkän vänkäämisen jälkeen kontrastinauhat.
"Helppo ja edullinen ratkaisu, joka ei mielestäni pilaa arkkitehtuuriakaan", toteaa Jalonen.
Vammaisjärjestö valitsee vuosittain vammaisystävällisen liikkeen.
"Osa liikkeistä on myös asenteellisesti esteettömiä, kuten Rotuaarilla kolmessa kerroksessa sijaitseva kirjakauppa, jossa henkilökunta hakee kirjan vaikka käteen ja tarpeen tullen lukee vielä takakannenkin", kertoo Jalonen.
Erittäin hieno parannus on Jalosen mielestä ollut vammaisten lentomatkustus. Oulun lentoasemalla on aseman ulkopuolella vammaisille tarkoitettu odotuspaikka, jonne pääsee suoraan taksista.
Sieltä saa nappia painamalla suoran yhteyden lentoasemalle, josta matkustaja ohjataan suoraan lähtöselvitykseen ja lentokoneeseen asti. Palvelusta ei koidu käyttäjälle lisäkustannuksia.
Paljon on kiinni myös vammaisen omasta asenteesta. Monelle voi olla kynnys käyttää esimerkiksi näkövammaisuudesta kertovaa rintamerkkiä eli kepittelymerkkiä tai valkoista keppiä.
"Pari kertaa liikennemerkkiin törmättyään kynnys sen käyttämiseksi laskee", toteaa Jalonen.
Oulussa tänään järjestettävä vammaisten ihmisoikeusseminaari on ajankohtainen, sillä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus astui kansainvälisesti voimaan 13. toukokuuta.
Sopimus on ensimmäinen 2000-luvulla hyväksytty ihmisoikeussopimus, kertoo Juha-Pekka Konttinen, Kynnys ry:n lakimies.
Suomea sopimus ei vielä sido, sillä sopimuksen edellyttämät lainsäädäntömuutokset tehdään ensin.
"Tässä on monta lainsäädäntöuudistusta kesken, jotka läheisesti liittyvät vammaissopimukseen, esimerkiksi yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen", kertoo Konttinen.
Sopimuksen ratifioineet Afrikan ja Aasian maat eivät ole tehneet lainsäädäntömuutoksia.
Aikaisemmin samansisältöiset vammaisuuteen liittyvät paperit ovat olleet julistuksia. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus edellyttää, että Suomeenkin perustetaan vammaisten oikeuksia valvova valvontajärjestelmä.