Näkkäri maistuu kou­luis­sa

Kempeleen koulut vaihtoivat vuodenvaihteessa näkkileipälinjalle. Pehmeää leipää tarjoillaan enää keittojen kanssa. Koululaisia näkkileipäpäätös ei vaikuta haittaavan.

Ylikylän koulun kolmasluokkalaiset Jesse Juujärvi (vas.) ja Teemu Nättilä rouskuttelevat mielellään näkkileipää, vaikka pehmeää leipääkin olisi tarjolla.
Ylikylän koulun kolmasluokkalaiset Jesse Juujärvi (vas.) ja Teemu Nättilä rouskuttelevat mielellään näkkileipää, vaikka pehmeää leipääkin olisi tarjolla.
Kuva: Sami Heikkinen

Kempeleen koulut vaihtoivat vuodenvaihteessa näkkileipälinjalle. Pehmeää leipää tarjoillaan enää keittojen kanssa.

Koululaisia näkkileipäpäätös ei vaikuta haittaavan. Vaikka perjantaina Ylikylän koululla oli tarjolla edelliseltä keittopäivältä jääneitä ruispalojakin, kolmasluokkalainen Teemu Nättilä nappasi leipäkorista mieluummin näkkärin.

"Tykkään näkkäristä enemmän. Koulussa syön yleensä yhden leivän. Kotona syön sämpylöitä ja sellaisia", Nättilä kertoo leipämieltymyksistään.

Luokkakaveri Jesse Juujärvi on samaa mieltä. "Kovempi on parempi."

Näkkileivän suosimiseen päädyttiin vain osaksi säästösyistä. "Asiakastyytyväisyyskyselyissä on tullut esille, että halutaan enemmän näkkileipää", Kempeleen ateriapalveluiden palvelualuepäällikkö Jaana Honkanen kertoo.

Kempeleen ruokapalvelun alue-esimies Taina Kankaanpää sanoo, etteivät koululaiset ole valittaneet pehmeän leivän vähenemisestä.

Opettajien korviinkaan ei ihmeemmin valituksia ole kuulunut. Opettajat kiittelevät erityisesti vaalean "pullamössöleivän" vähenemistä.



Näkkäriä nippukaupalla


Myös Muhoksella siirryttiin tänä vuonna näkkileipään muina kuin keittopäivinä. Pehmeä leipä ei nimittäin tunnu lapsille kelpaavan, vaan sitä jää yli.

"Vaikka minkälaisia leipiä tarjoiltiin, mutta näkkäri on niin mieluista. Keittiöiltä tulee sellaista viestiä, että näkkileipää kannetaan pöytään valtavia nippuja", Muhoksen ruokapalvelujohtaja Sisko Moilanen naurahtaa.

Oppilaille tehtiinkin kysely, josta ilmeni, että pehmeää leipää ei tarvitse olla joka ruoalla.

Moilanen ei ole edes laskenut, tuleeko pehmeän leivän vähentäminen lopulta halvemmaksi. "Ei ero ainakaan hirveän iso ole."



Hinnalla ei merkitystä


Muissa alueen kunnissa on kummankinlaisia käytäntöjä. Limingassa pehmeää leipää on tarjolla noin kolme kertaa viikossa, mutta aina keiton kanssa.

Kiimingissä pehmeää leipää on tarjolla aina.

"Minun mielestäni kustannuksena leivällä ei ole kovin suuri merkitys. Jos lapset eivät syö leipää, niin he syövät enemmän pääruokaa, joten kustannusvaikutus on silloin nolla. Esimerkiksi jos on broilerikeittoa, joka ei ole lempiruokaa, oppilaat syövät sitten enemmän leipää", Kiimingin Aterian ruokapalvelupäällikkö Anne Hautamäki toteaa.

Oulunsalossakin keittopäivänä on tarjolla pehmeää leipää. Kirkonkylän koulun viidesluokkalainen Suvi Takalahti tykkää näkkäristä.

"Syön sitä koulussa yhden tai kaksi palaa. Kotona syön ruisleipää tai sämpylää." Neljäsluokkalainen Niko Auvinen ei ole kauheasti edes kiinnittänyt huomiota, milloin pehmeää leipää koulussa tarjotaan.

"Syön kotonakin näkkäriä", Auvinen toteaa.

Oulussa koulut saavat päättää asiasta itse.

"Esimerkiksi Pohjankartanon yläasteella neljänä päivänä viikossa on kahta erilaista pehmeää leipää näkkärin lisäksi ja yhtenä päivänä viikossa kolmea eri näkkileipää", Oulun Serviisin palveluesimies Päivi Lehtosaari kertoo.

Ilmoita asiavirheestä