Kainuun 12. Kylätoimintapäivillä Vuojen kaenuuulaisena kylänä palkittu Nakertaja-Hetteenmäki on virallisesti kaupunginosa, mutta ympäristöltään maalaismainen. Noin 2 300 asukkaan kylä sijaitsee Kajaanista lentokentälle menevän tien kahta puolta.
Kylän tunnus on vanha hirsinen koulutalo, Vanahis, joka muutama vuosi sitten rumensi maisemaa ränsistyneenä ja purkukypsänä, mutta joka on nyt remontoitu ulkoa ja sisältä kylätaloksi. Vanahiksella toimii kerhoja ja harrastuspiirejä sekä kierrätyskeskus ja posti. Kyläyhdistys otti postinkin hoitaakseen, kun kylä kauppa lopetti eikä postille ollut jatkajaa.
Koko Kainuun kodinkoneet
Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys aloitti kierrätyksen vuonna 1993. Silloin muut naureskelivat puuhille, mutta nyt kierrätys on vakiintunut ja kahdeksan kunnan sähkö-elektroniikkaromu kulkee yhdistyksen kautta. Vanahiksen kierrätyskeskuksen lisäksi yhdistyksellä on rautatieasemalla toinen toimipiste, jonne otetaan kookkaammat tavarat sekä käytöstä poistetut kodinkoneet.
"Kodinkoneita purettiin viime vuonna melkein 10 000", toiminnanjohtaja Mauri Saastamoinen kertoo.
Kyläyhdistys suunnittelee jatkojalostuspajaa, jossa kierrätysmateriaalista tehdään hyötyesineitä ja taidetta. Esimerkiksi kierrätysvaatetta on yhdistyksen varastoissa 30 tonnia. Venäjän Karjalassa vaatteille ja kengille olisi talvella kysyntää, mutta 10 euron tullimaksu kilolta jarruttaa itäapua.
Kyläyhdistys tarjoaa ikäihmisille kotiapua lumenluonnista ja pilkkeiden teosta lähtien. Kun kaupunki ulkoistaa lakisääteistäkin kodinhoitoapua, kyläyhdistys laajentaa omaansa. Osuuskunta Helahoito tarjoaa hoivapalveluja muuallakin kaupungissa.
Kierrätys, hoivapalvelu, kotiapu, posti ja muut palvelut työllistävät 50 ihmistä. Pääosa on palkattu työllistämistuella. Suunnitelmissa on pestata lähivuosina saman verran lisää väkeä.
Kylä väitöskirjan aiheena
Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Veli-Matti Karppinen kertoo, että pohja nykyiselle kylätoiminnalle löytyy yhteissuunnitteluhankkeesta vuonna 1990. Siellä opittiin ja oivallettiin yhteistyön voima.
"Meistä on tullut uskottava toimija", Karppinen toteaa.
Kylätoimintaa on Karppisen mielestä vaikeaa tehdä niin, että siitä tulee pysyvää. Tähdenlentoja kylärintamalla vilahtelee kyllä, mutta vakiintunutta, jatkuvaa toimintaa on harvemmassa. Kylätoiminnan luonnekin on muuttunut: enää se ei keskity kokousten pitämiseen, vaan nykyään kylätoiminta on verkostoitunutta tekemistä. Ihmiset osallistuvat, jos toiminnasta on heille hyötyä.
Yhteissuunnitteluhanketta vetänyt tukija Anna-Katriina Salmikangas väittelee huhtikuussa Jyväskylän yliopistossa aiheenaan Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys.