Pulskanpuoleiset ukot ja akat taapertavat usein nostalgisissa maisemissa, elämästään nautiskellen tai taakkaansa kantaen.
Useimmiten toimeenpanevana voimana on nainen. Oululaistaiteilija Lea Pihkalan naivistisessa kuvastossa on aina lämmintä huumoria.
Lyylin Onni kelkassa -öljyvärimaalauksessa nainen vetää miestänsä kelkassa. Mies on keskittynyt vain koiraansa. Työssä on samaa topakkaa naisenergiaa kuin Pihkalan tunnetussa Kukin ristinsä kantakoon -työssä, jossa mökin akka kantaa juopunutta ukkoansa kotiin.
"Nainen johtaa toimintaa. Nainen sanoo usein kaapin paikan ja pitää koossa avioliittoa. En uskalla sanoa, liekö asia vielä nykyisin ihan näin", Lea Pihkala pohtii.
Yleisölläkään ei ole korkea kynnys astua naivistisen taiteen näyttelyyn. Tämän huomasi, kun Neliö-Galleria avasi keskiviikkona Huumorinkukkia-näyttelynsä, jo perinteisesti keskellä pimeintä vuodenaikaa.
"Tämä on selkokielistä taidetta, ja sitä on siksi helpompi lähestyä", kiteyttää Pihkala.
Hän kertoo löytävänsä aiheensa pikemminkin menneestä maalaisidyllistä kuin nykyisestä urbaanista maailmasta. Toki nykyajastakin löytyy naivistin silmin katseltuna hyvää materiaalia - siitä on osoituksena Sohvaperuna, jossa mies pötköttää sohvalla tyytyväisenä tv:tä tuijottaen.
"En löydä kaupunkimiljööstä tunnelmaa, betonitalot ovat tylsiä ja persoonattomia. Mieluummin kuvaan vanhaa pihapiiriä."
Pihkala kuvaa maisemia, herkuttelee ihmisten ilmeillä ja laittaa kaiken vähän vinksin vonksin. Naivistisen taide tuottaa iloa myös tekijälleen.
"Huumori kantaa elämän varrella, se keventää ihmistä ja tuo ilonpilkahduksia elämään."
Työ lähtee usein liikkeelle jostakin mieltä vaivaavasta ajatuksesta, etenkin parisuhteen koukerot ovat ehtymätön inspiraation lähde Pihkalalle.
"Työt ovat aina sellaisia tunnelatauksia ja ne vievät mukanaan. Kyllä elämäntilanteen pitää jollakin tavalla olla vakaa ja tasapainoinen, että kykenee tällaista tekemään ja asioista huumoria löytämään", hän toteaa.
Suomessa on vain vähän naivisteja, noin 30, ja useimmat heistä ovat keski-ikäisiä. Miksi joukossa on niin harvoin nuoria?
"Nuorilla ei ole sitä elämänkokemusta, joita vanhemmilla on. Kun joskus näkee nuorempien tekijöiden töitä, niin kyllä ne erottuvat vanhempien tekijöiden tuotoksista."
Pihkala löysi naivismin jo pikkutyttönä1950-luvulla. "Muistan ihmetelleeni, että mikä töissäni aikuisia niin naurattaa."
Naivistisen taiteen arvostus on kuitenkin noussut Suomessa 1980-luvulta lähtien. Etenkin monet firmat ovat halunneet sitä kokoelmiinsa. Suomalaista naivismia arvostetaan myös ulkomailla. Syy on yllättävä.
"Suomalaisnaivistit käyttävät enemmän väriä töissään kuin muualla Euroopassa."
Esimerkiksi Lea Pihkalan töitä on ostettu Espanjaan. Jokunen tovi sitten Oulussa vieraillut entinen Rolling Stones -kitaristi, Bill Wyman, omistaa kolme oululaistaiteilijan taulua.
"Hän osti taulut jo 80-luvulla. Wyman valikoi yllättävänkin perinteisiä tauluja, yksi on lavatanssiaiheinen, yhdessä on talvimaisema mökkeineen ja yksi on kesäinen järvimaisema."