Tietotekniikka osoittautuu usein naisyrittäjien kompastuskiveksi, ilmenee Oulussa järjestetyn naisyrittäjähankkeen tuloksista. Kaksivuotiseen hankkeeseen osallistuneista 130 naisesta suurin osa ei aluksi osannut käyttää tietokonetta lainkaan.
Tietotekniset taidot uupuvat monelta sen vuoksi, että atk ei ole heidän kouluaikanaan kuulunut opinto-ohjelmaan. Yrittäjät eivät myöskään osallistu järin hanakasti tietotekniikan massaopetukseen, vaan kaipaavat räätälöityä ja intensiivistä opetusta.
Hankkeessa yrittäjille annettiin atk-koulutusta heille sopivina aikoina. Lisäksi naisille opetettiin vain ne asiat, joita he tulevat tarvitsemaan työssään.
Projektipäällikkö Pirkko Ropasen mukaan tietoteknisten taitojen hallintaa ei tule väheksyä.
"Atk:n tehokas käyttö vahvistaa koko yritystoimintaa. Varsinkin jos yrittäjä on firmansa ainoa työntekijä, hänen on hallittava tietotekniikan perusteet jo toiminnan jatkuvuudenkin kannalta."
Osasyynä kohtalaisen huonoihin atk-taitoihin lienee naisyrittäjien ikä. Suurin osa Suomen naisyrittäjistä on yli 40-vuotiaita. Oulun hankkeeseen osallistuneita heitä oli noin 80 prosenttia.
"Nämä naiset eivät ole saaneet tietotekniikan opetusta peruskoulussa, eikä heillä näin ole ollut valmiuksia hyödyntää tietotekniikkaa työssään", Ropanen huomauttaa.
Asiakkaita tuli lisää
Atk-opastuksen ohella naisyrittäjät tarvitsevat monenlaista tukea. Erityisesti he kaipaavat yhteyksiä toisiin naisyrittäjiin sekä keinoja parantaa niin henkistä kuin fyysistäkin kuntoa.
Oulun hankkeen tuloksena syntyi toimiva sosiaalinen verkosto, ja kaikki mukana olleet yrittäjät saivat uusia asiakassuhteita. Osa suhteista luotiin erilaisissa tapahtumissa, kuten messuilla, mutta enimmäkseen asiakkaita tuli tiedon leviämisen seurauksena.
"Tieto yrityksistä välittyi ensin hankkeen osallistujille ja sitä kautta laajemmallekin", elinkeinoasiamies Sirpa Tulimaa hankkeen järjestäneestä Ouluseutu Yrityspalveluista kertoo.
Tulimaa arvioi, että kaupan alan yrittäjät hyötyivät syntyneestä verkostosta eniten. Puhtia saivat myös hoitoalalla toimivat, jotka muodostivat hankkeen seurauksena hoitoyritysten ketjun.