"Vanhemmuuden kustannusten jako on asia, jonka tuon esille - ja nousee se siellä työryhmässä väkisinkin", vakuuttaa Yrittäjänaisten keskusliiton puheenjohtaja Mirja Erlund. Hän on viime viikolla kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman naisyrittäjyyden edistämistä selvittävän työryhmän puheenjohtaja.
Maanantaina Erlund osallistui Oulun Yrittäjänaiset ry:n ja Yrittäjänaisten keskusliitto ry:n verkostoitumistapahtumaan Oulussa.
Yrittäjänaisten keskusliitto on jo pitkään vaatinut vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten oikeudenmukaisempaa jakamista. Nykyään ne sälytetään poikkeuksetta äidin työnantajan harteille, ja varsinkin naisvaltaisilla aloilla kustannukset tulevat kohtuuttomiksi, Erlund huomauttaa.
Nykyistä oikeudenmukaisemmin kustannukset voitaisiin jakaa niin, että niihin osallistuivat kaikki palkansaajat sekä yrittäjät ja muut työnantajat. Vanhemmuuden kustannukset voitaisiin laittaa esimerkiksi palkkaperusteisesti sosiaaliturvamaksuihin eli tasata niitä samaan tapaan kuin työttömyyden kustannuksia.
"Eikä tämän asian hoitamiseen tarvittaisi välttämättä yhtään enempä rahaa kuin nytkään!"
Erlundin mukaan kyse on ennen muuta siitä, halutaanko järjestelmää lähteä luomaan uudelta pohjalta ja halutaanko todella myös sitä, että Suomeen syntyy lapsia - sekä ennen pitkää mahdollisesti myös uusia yrittäjiä.
Sijaisia kaivataan
Mirja Erlundin mukaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on naisyrittäjällä kosolti muitakin ongelmia, kuten sijaisjärjestelmän puuttuminen. Ongelma tuntuu käyneen vain polttavammaksi, Erlund arvioi. Hän kertoo saaneensa järjestökentältään viestiä, että yrittäjänainen laittaa nykyään entistä herkemmin liiketoimintansa pöytälaatikkoon lepäämään, jos on saamassa lapsen.
Jotta yrittäjänainen tohtisi rauhallisin mielin jäädä esimerkiksi hoitovapaalle tai äitiys-, sairaus- tai muulle lomalle, tarvitsisi hän yrityksensä toimintaan perehtyneen sijaisen, Yrittäjänaisten keskusliiton puheenjohtaja painottaa.
Sijaispalvelun järjestämistä on jo kehitelty Pohjois-Karjalassa, jossa kohteena ovat olleet enintään pari ihmistä työllistävät naisyrittäjät. Kokemukset ovat olleet siksi rohkaisevia, että yrittäjänaiset aikovat tehdä Puotiska-sijaispalveluhankkeesta valtakunnallisen. Työministeriön EU-hankkeena sitä ollaan viemässä seuraavaksi ainakin Kajaaniin ja Pieksämäelle, Erlund kertoo.
Oulun alueella on havahduttu naisyrittäjyyden edistämiseen muun muassa aloittamalla mentorointitoimintaa, kertoo Oulun yrittäjänaisten puheenjohtaja Tuula Hautala. Ideana mentoroinnissa on, että yrittäjät verkostoituvat, ja "keltanokkayrittäjä" saa tukea itseään kokeneemmalta. Parhaillaan alueella kartoitetaan myös erityisen naisyrittäjyyskeskuksen tarvetta.
"Projektit ovat yksittäisiä ja tärkeitä työkaluja, ja niitä meillä alkaakin olla eri puolella Suomea paljon. Niissä on se ongelma, etteivät ne sitten lopulta kiinnity mihinkään. Nyt tarvitaan jo rakenteellista muutosta naisyrittäjyyden tukemiseksi", Mirja Erlund linjaa.
Kolmannes naisia
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan naisten osuus Suomen yrittäjistä oli viime vuonna runsaat 33 prosenttia eli noin 71 000 henkilöä. Luvussa ei ole mukana maatalousyrittäjiä. Naiset toimivat miehiä useammin yksinyrittäjinä.
Vasta asetettu naisyrittäjyyden edistämistä selvittävä työryhmä pohtii muun muassa naisyrittäjyyden neuvontapalvelujen käytännön tarpeita ja kehittämisen edellytyksiä. Lisäksi se laatii ehdotuksia naisten yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseksi ja neuvontaresurssien tehokkuuden lisäämiseksi.
Työryhmän tulee luovuttaa mietintönsä kauppa- ja teollisuusministeriölle tämän vuoden loppuun mennessä.